Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
05.10.2016 | Huippu-urheilu

Yläkouluikäisten urheiluun merkittävää kehitystä

Suomalaisten yläkouluikäisten urheilijoiden mahdollisuudet kasvaa kansainvälisen tason menestyjiksi ovat merkittävästi parantumassa.

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikön Antti Paanasen mukaan yläkouluikäisten nuorten urheilun haasteisiin on nyt tartuttu tiukasti. Yläkoulutoiminnan valtakunnallisten mallien vahvistaminen sekä urheilukoulutason rakentaminen ovat olleet Urheiluakatemiaohjelman vuoden 2016 keskeisimpiä painopisteitä.

– Olemme satsanneet vahvasti yläkouluikäisten urheiluun. Urheiluopistojen tarjoama yläkoululeiritys on laajentunut kahdelta opistolta kymmeneen. Urheiluyläkoulun toimintamalli on rakennettu lähes valmiiksi ja kokeilu starttaa elokuussa 2017. Lisäksi liikuntapainotteisten yläkoulujen siirtyminen urheiluakatemiaohjelman piiriin on lisääntynyt, ja kouluja on nyt mukana jo 140.

– Palaset hyvään järjestelmään ovat olemassa. Haluamme enemmän yläkouluja, jotka tarjoavat mahdollisuuden lisäharjoitteluun ja saisimme sitä kautta enemmän yläkoulu-urheilijoita, joilla on mahdollisuus harjoitella mahdollisimman paljon, Paananen sanoo.

Lupaukset aikaisemmin mukaan akatemiaohjelmaan

Aiemmin lupaavat ja motivoituneet urheilijat pääsivät akatemiaohjelman vaikutuspiiriin vasta toisen asteen opintojen yhteydessä. Nyt urheilijoihin halutaan päästä vaikuttamaan aikaisemmin ja antaa merkittävä sykäys urheilijaksi kasvamiselle jo yläkouluissa.

– Tällöin toisen asteen oppilaitoksiin tulisi urheilullisesti parempia ja valmiimpia nuoria yläkoulusta saadun hyödyn ansiosta. Ajatuksena on urheilijan polun jatkumo, jossa tämä hyöty päästäisiin ulosmittaamaan aikuisiässä kansainvälisenä menestyksenä, Paananen kiteyttää.

Tarkoituksena ei ole lisätä vain lajiharjoittelun määrää, vaan muovata sisältösuosituksilla kokonaisvaltaista kasvualustaa urheilijana ja ihmisenä kehittymiselle.

– Pyrimme luomaan enemmän mahdollisuuksia yläkouluvaiheeseen nuorille, jotka tosissaan haluavat katsoa urheilukortin. Toiminnassa on huomioitu lajiharjoittelu, mutta myös koulunkäynti, lepo, ravinto sekä fyysiset, motoriset, psyykkiset ja elämäntaidot, Paananen luettelee.

Tavoitteena riittävä kokonaisliikunnan määrä

Ideaalitilanteessa urheilijat pääsisivät harjoittelemaan kaksi kertaa päivässä koulupäivän yhteydessä tai jopa sen sisällä. Tällöin koululaiselle jäisi iltaisin tilaa arjelle, kuten läksyille, ystäville ja riittävälle levolle.
Kyseessä on usean eri toimijan yhteinen palapeli, jossa mukana ovat oppilaitokset, opettajat sekä lajiliitot, seurat ja urheiluakatemiat. Toiminnan keskiössä ovat liikuntapainotteiset koulut, urheiluleiritykset ja urheiluyläkoulukokeilut. Lisäarvoa urheilijalle pyritään luomaan aina kotitaloustuntien ravinto-opeista lähtien. Kokonaisliikunnan määrää yläkouluissa pyritään lisäämään lajikokeiluja, lajivaihtoja ja monipuolista harjoittelua mahdollistamalla.

– Urheilevat yläkoulunuoret eivät liiku tarpeeksi. Tavoite on 20 tunnin kokonaisliikuntamäärä viikossa, mikä pitäisi saavuttaa. Tietyllä tavalla annamme tasoitusta kansainvälisesti tällä saralla, Paananen toteaa painavasti.

Paanasen mukaan suurimmat huolenaiheet piilevät liian suppeassa ja yksitoikkoisessa harjoittelussa.

– Iso ongelma on se, että tällä hetkellä ainoa harjoittelu on ohjattua omaa lajiharjoittelua ja edellytykset aikuisiällä menestymiseen kansainvälisesti ovat heikot. Pohjan pitäisi olla laaja, monipuolinen ja monilajinen. Lisäksi vaaditaan oikeat elämäntavat, ravinto ja uni. Tilanne ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, ja siihen tällä yläkoulutoiminnalla aiomme löytää ratkaisuja.

 

Lue lisää aiheesta