Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
23.11.2016 | Seuratoiminta

Kaverit tärkeitä urheilevalle lapselle

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toteuttaa 3-vuotista tutkimushanketta, Urheileva lapsi. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten motivaatiosta, motorisista valmiuksista, fyysisestä aktiivisuudesta sekä niiden välisistä suhteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Lähtökohtana on tuoda myös lapsen omat kokemukset esille.

− On paljon tietoa motorisen koordinaation tärkeästä roolista lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Motorisella koordinaatiolla on yhteys mm. motorisiin taitoihin, fyysiseen aktiivisuuteen, koulumenestykseen, kaverisuhteisiin ja koettuun pätemisen tunteeseen. Kyse ei ole siis ihan pienestä asiasta, kertoo KIHU:n erikoistutkija Kaisu Mononen.

− Puhutaan laatutekijöistä, liikuntamääristä, omaehtoisesta liikkumisesta ja urheilusta sekä monien eri lajien harrastamisesta. Tutkimuksessa haluamme selvittää, millaiset lähtökohdat näiden toteutumiseen oikeasti on 10-vuotiaalla lapsella?

Miten pidetään lapset mukana urheiluseuroissa?

Monosen mukaan 10-vuotta on kriittinen ikä liikuntasuhteen muodostumisessa. Tämän ikäisiä on vielä paljon mukana seuratoiminnassa.

− Katsotaan löytyykö tuloksista asioita, joilla voitaisiin edesauttaa lasten mukana pysymistä ja liikunnallisen elämäntavan rakentumista.

Tutkimus on toteutettu seitsemässä kaupungissa koulujen kautta. Suurin osa aineistosta on nyt kerätty ja analyysit ovat käynnissä. Lapsille on tehty kysely, motoristen valmiuksien testi (KTK-testi ja heitto-kiinniottotesti) sekä fyysisen aktiivisuuden mittaus kiihtyvyysmittarin ja liikuntapäiväkirjan avulla. Tuloksia täydennetään vielä haastatteluin.

Mononen esitteli alustavia tuloksia Sinettiseuraseminaarissa lokakuussa.

− KTK-testin tulos näyttää aika odotetun kaltaiselta: 66 % sekä tytöistä että pojista kuuluu normaaliin luokkaan. Huomattavaa kuitenkin on, että noin 20 % kuuluu luokkaan heikko tai välttävä. Testin kehittäjien lähtökohtaisena ajatuksena on ollut, että kahteen alimpaan luokkaan kuuluvilla on jonkinlainen motorisen koordinaation häiriö. Noin 15 % kuuluu hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Pohdimme myös, että hekin tarvitsisivat erityishuomiota.

Kavereilla suuri merkitys harrastamisessa

Kyselyssä on urheiluseurojen kannalta mielenkiintoisia aiheita. Lapsilta kysyttiin muun muassa syitä miksi ei enää harrasta seurassa. Alustavassa tarkastelussa sanat ”aika, liikaa, tylsää, kiinnostanut, kyllästyi, tarpeeksi, loppui” nousivat vastauksissa keskeisimpinä esille. ”Treenejä tuli liikaa, ei enää ollut aikaa, ei enää kiinnostanut”.
Kyselyssä myös pohdittiin mitkä asiat tekevät harrastamisesta hauskaa.

Ylivoimainen ykkönen oli kaverit, joka nousi esille 73 prosentissa vastauksista. ”Saa olla kavereiden kanssa, saa uusia kavereita”. Muut vahvat teemat olivat oppiminen ja pelaaminen.

Analyysi on vasta aluillaan, mutta tutkimus tulee valaisemaan hyvin nykylasten tilannetta, toiveita, kiinnostusta ja valmiuksia.

− Täytyy osata liikkua ollakseen fyysisesti aktiivinen, mutta täytyy olla fyysisesti aktiivinen oppiakseen liikkumaan, kiteyttää tutkija Mononen.