Uusittu urheilijavaliokunta aloitti toimintansa

Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunta on aloittanut toimensa uudella kokoonpanolla. Valiokunnan puheenjohtajana toimii jääkiekon kaksinkertainen olympiapronssimitalisti Emma Terho ja varapuheenjohtajana kumparelaskun olympiahopeamitalisti Mikko Ronkainen.

Muut valiokunnan jäsenet ovat Jarkko Ala-Huikku, Antti Kempas, Anu Nieminen, Tapio Nirkko, Hanna-Maria Seppälä, Laura Lepistö, Tanja Poutiainen, Minna Kauppi, Panu Autio ja Toni Piispanen.

– Meillä on motivoitunut kokoonpano joka edustaa laajasti eri lajeja. Tärkein tehtävämme on olla edistämässä sitä, että urheilijana oleminen Suomessa olisi hyvä valinta ja huipulle tähtääville olisi olemassa riittävästi tukea, Emma Terho linjaa.

– Suomessa tehdään urheilun eri tasoilla hyvää työtä ja valiokunnan tehtävä on olla osa tätä kokonaisuutta. Haluamme hakea ja välittää viestejä siitä, mitä esimerkiksi Huippu-urheiluyksikössä tehdyt toimenpiteet urheilijan arjessa tarkoittavat, mikä on hyvää ja mitä pitäisi kehittää.

Karjalainen ja Multala urheilijaedustajiksi Olympiakomitean hallitukseen

Urheilijavaliokunta toimii edustusurheilijoiden ja Olympiakomitean välisenä yhdyssiteenä ja urheilijoiden edunvalvojana. Valiokunta päättää mm. urheilijajäsenten valinnasta Olympiakomitean hallitukseen. Uuden Olympiakomitean hallituksessa urheilijoita edustavat moukarinheiton Euroopan mestari Olli-Pekka Karjalainen ja purjehduksen maailmanmestari Sari Multala.

– Löysimme erinomaiset edustajat hallitukseen. Heillä on tuoretta tietämystä urheilijan arjesta, mutta lisäksi monipuolinen näkemys myös yhteiskunnasta ja huippu-urheilun kokonaisuudesta, Emma Terho sanoo.

Karjalainen on valtiotieteiden kandidaatti, Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen ja Kuortaneen Urheiluopistosäätiön projektipäällikkö. Sari Multala on kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu.

Urheilulukiojärjestelmän tulevaisuus valiokunnan huolenaiheena

Urheilijavaliokunnan yhtenä tehtävänä on antaa oma asiantuntemuksensa huipulle pyrkivien nuorten urheilijoiden käyttöön. Emma Terhon mukaan urheilijavaliokunta seuraa tarkasti mm. urheiluakatemioiden kehittämistä. Viime aikojen keskusteluun nuorten urheilijoiden uupumisesta urheilulukioissa Emma Terholla on selkeä näkemys.

– On totta, että erityisesti ensimmäisen vuoden aikana urheilulukiolaisille tulee monta muutosta samanaikaisesti ja vaatimukset kasvavat sekä treenin, opiskelun että elämän puolesta. Viestejä uupumisesta ei voi ohittaa vaan ne tulee ottaa vakavasti ja yhä miettiä keinoja, joiden avulla nuoria voi kokonaisvaltaisesti tukea ja ehkä vielä paremmin valmistaa siirtymässä peruskoulusta lukioon ja vaativammalle tasolle myös urheilu-uralla, Terho sanoo.

Terho painottaa kuitenkin, että urheilulukioympäristö ja sen laadukkaat olosuhteet on tarkoitettu nimenomaan helpottamaan opiskelevien urheilijoiden arkea, sillä tavallisella lukiossa vaatimukset kävisivät kutakuinkin ylivoimaisiksi.

– Tavallisessa lukiossa ilman aikataulujoustoja urheilun ja opiskelun yhdistäminen olisi monelle joko mahdotonta tai vähintään merkittävästi haastavampaa. Moni joutuisi valitsemaan paljon aikaisemmin urheilun ja koulun väliltä vaiheessa, jossa urheilija vasta selvittää itselleen, onko hänessä ainesta nousta urheilussa seuraavalle tasolle.

Yksi urheilijavaliokunnan keskeisistä huolenaiheista onkin urheilulukiojärjestelmän säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla.

– Urheilulukiossa nuori urheilija näkee läheltä, miten vielä paremmat treenaavat. Koulun lisäksi moni saa yhteisharjoituksissa valmennusta, johon ei olisi mahdollisuutta ja resursseja yksin ilman tätä järjestelmää.

Yhtenä käytännön asiana Terho nostaa esiin jo yläkouluvaiheessa aloitettavan asteittaisen valmistamisen.

– Todella tärkeää on myös se, miten kodin, seuran, koulun ja ehkä maajoukkueen välinen yhteistyö saadaan tiiviiksi, jotta yksilö ei joudu toimimaan ristipaineissa, vaan hänen jokaisesta päivästään saadaan rakennettua opiskelua ja urheilua tukeva selkeä kokonaisuus, Terho painottaa.