Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
21.12.2016 | Huippu-urheilu

Urheiluyläkoulujen avulla lisää liikettä ja valmiuksia urheilijaksi kasvamiseen

Urheiluyläkoulukokeilu vastaa osaltaan huoleen nuorten liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta.

Huoli yläkouluikäisten nuorten liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta on viime vuosina kasvanut. Liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta edistäviin toimenpiteisiin tarvitaan mukaan kodit, koulut ja seurat. Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman johdolla käynnistetään syksyllä 2017 urheiluyläkoulukokeilu, johon lähtee mukaan 19 yläkoulua eri puolilta Suomea.

– Tavoitteenamme on, kuten Liikkuva koulu -ohjelmassakin, että kaikkien yläkouluikäisten nuorten liikunnan määrä kasvaa. Sen lisäksi pyrimme edelleen aktivoimaan myös niitä urheilusta innostuneita nuoria, jotka harrastavat useita lajeja ja joille urheilusta on jo muodostumassa elämäntapa. Urheiluyläkoulukokeilussa tehdään toimenpiteitä näiden nuorten hyväksi yhdistämällä koulunkäyntiä ja lisättyä liikuntaa koulupäivien aikana, urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paananen kertoo.

Urheiluyläkouluille yhteinen toimintamalli

Kokeilussa mukana olevat koulut alkavat opetuksen järjestäjän päätöksellä kolmen seuraavan vuoden aikana rakentamaan mallia, jossa toteutuu mahdollisuus 10 urheilutuntiin kouluviikon aikana. Antti Paanasen mukaan kokeilun avulla rakentuu malli, jossa nuori saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaa yhdistämiseen.

– Kouluille laaditaan yhtenäinen valtakunnallinen soveltuvuuskoe. Lisäksi jokaiselle koululle tulee koulukohtainen digioppimishanke ja urheilijaksi kasvamisen valinnaisuus, jossa painotetaan fyysisten ja motoristen taitojen kehittymistä, psyykkisten taitojen kehittymistä, urheilullisten elämäntaitojen opettelua sekä myöskin lajitaitojen kehittymistä yhteistyössä paikallisten lajitoimijoiden kanssa.

Kouluissa uusi kokeilu on otettu innolla vastaan. Helsinkiläisen Pohjois-Haagan yhteiskoulun rehtori Tuomas Raja sanoo, että yläkoulukokeilulle on selkeä kysyntä.

– Urheilulukiojärjestelmä Suomessa on jo verraten hyvä. Urheilulukioiden ja urheilupainotteisten lukioiden määrään verrattuna urheilupainotteisten yläkoulujen määrä tulisi olla moninkertainen. Näin ei kuitenkaan ole ollut. Niinpä urheilulukiovaiheessa hyppäys suurempiin harjoitusmääriin on ollut liian jyrkkä ja se on tuonut mukanaan vammoja ja uupumustakin.

– Olympiakomitean koordinoima kokeilu toivottavasti lisää jatkossa urheiluyläkoulujen määrää. Valtakunnalliset yhteiset nuotit ohjaavat yläasteikäisiä urheilijan alkuja mahdollisimman monipuoliseen ja reippaaseen toimintaan sekä oikeaoppiseen urheilijana kasvamiseen, Raja toivoo.

Pukinmäenkaaren koulun rehtori Leena Hiillos uskoo kokeilun luovan uudenlaista yhteistyötä.

– Tämä kokeilu kannustaa meitä käynnistämään uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. On myös kiinnostavaa nähdä, onnistummeko toteuttamaan urheiluyläkoulukokeilussa sellaisia digitaalisia opetuskokonaisuuksia, joista hyötyvät urheilun takia koulusta poissa olevien oppilaiden lisäksi kaikki muutkin oppilaat.

Yläkoulut strategisena painotuksena

Urheiluyläkoulumallin lisäksi urheiluakatemiaohjelmassa tehdään myös muita yläkouluihin suunnattuja toimenpiteitä. Toimintamalleina ovat urheiluyläkoulukokeilun lisäksi liikuntapainotteiset yläkoulut, liikuntalähikoulut ja urheiluopistoilla toteutettavat yläkoululeiritykset.

– Yläkouluihin suunnatut toimenpiteet ovat strateginen painopistealueemme, Antti Paananen sanoo.

– Yläkoulutoiminnan tavoitteena on yksikertaisesti saada mukaan mahdollisimman paljon urheilusta innostuneita ja motivoituneita nuoria. Tämä palvelee sekä kansanterveyden että huippu-urheilun tavoitteita Suomessa, kiteyttää Paananen.