Jos haluaa urheilussa huipulle, ei voi käyttää nuuskaa

Mitä tiukempi pelitilanne kentällä, sitä enemmän lihakset tarvitsevat happea. Jos on ennen peliä pistänyt nuuskan huuleen tai imaissut tupakan, hapen pääsy lihakseen huononee, ja se näkyy suorituksessa.

– Nikotiini supistaa verisuonia eikä veri pääse kuljettamaan tehokkaasti happea lihaksiin, selittää jääkiekkojoukkue SaiPan lääkäri Markku Arvela. Hän on myös Suomen jääkiekkolääkärit RY:n puheenjohtaja.

– Muutkin kehon rakennusaineet, kuten proteiini, kulkevat huonosti lihaksiin, jos verisuonet ovat supistuneessa tilassa nikotiinin takia. Lihakset eivät kasva, vaikka treenaisi kovasti ja söisi riittävästi proteiinia, Arvela kertoo.

Tupakointi vähentynyt

Tupakka heikentää keuhkojen toimintakykyä ja kudosten hapensaantia. Urheilija tuntee tämän hengästymisenä ja heikentyneenä suorituskykynä. Jo pelkästään tupakan hajuhaitat kannustavat urheilijaa jättämään savukkeen väliin.

Onneksi tupakan vaarat tiedostetaan jo aika hyvin ja sauhuttelu on vähentynyt. Useimmat tietävät, että valtaosa keuhkosyövistä on tupakan aiheuttamia ja että sydän- ja verisuonisaurauksista merkittävä osa on seurausta tupakoinnista.

-Tupakka on aiheuttajana noin kolmanneksessa kaikista syövistä, Arvela ynnää.

Nuuskasta suurta haittaa

Nuuskassa on jopa enemmän nikotiinia kuin tupakassa, joten siihen jää helposti koukkuun. Nuuskan pitkäaikaiskäytöstä seuraa usein vakavia seurauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä syöpää suun limakalvoille ja ruuansulatuskanavan yläosaan.

-Nuuska vaikuttaa suorituskykyyn kuten tupakkakin, koska se supistaa verisuonia ja estää hapen pääsyä lihaksiin, Arvela sanoo.

Vastaavasti palautuminen urheilusuorituksesta hidastuu ja riski esimerkiksi lihasvammoihin lisääntyy.

Jääkiekkoliitto kielsi jo 1990-luvulla

Markku Arvela on liikkunut vuosikausia jääkiekkohalleilla ja tuntee surullisen näyn: käytettyjä nuuskaklimppejä ja -pusseja viskattuna sinne tänne.

Ei auttanut, vaikka Suomen Jääkiekkoliitto julisti jo 1990-luvulla nuuskan pannaan. Jokin vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan 13–14-vuotiaista jääkiekkoilijoista joka neljäs käytti nuuskaa ja 17–18-vuotiaista jopa 40 prosenttia. Toki ongelma tunnetaan myös muualla joukkueurheilussa, kuten salibandyssä ja jalkapallossa.

Lääkäri ihmettelee nuuskan suosiota urheilupiireissä eikä näe sen käytölle urheilupiireissä mitään perustetta.

-Jos haluaa huipulle, ei voi käyttää nuuskaa, Arvela napauttaa.

Teksti www.fressis.fi , Susanna Cygnel
Kuva: Getty Images