Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
10.03.2017 | Huippu-urheilu

Reijo Jylhä: MM-Lahden yhteistyöstä pohja olympiavuodelle

Maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä myhäilee tyytyväisenä Lahden MM-kisojen jälkeen. Kotikisoista tuli mahtava saalis, viisi mitalia, joista yksi Iivo Niskasen tuoma kultainen. Nälkää vuoden päästä pidettäviin Olympialaisiin jäi juuri sopivasti.

– Tulos oli aika lailla optimaalinen. Koimme onnistumisen hetkiä, mutta Olympialaisiin jäi sopivasti nälkää. Tiedämme pystyvämme vieläkin parempaan, Jylhä painottaa.

– Pystyimme kirjoittamaan Lahdessa uuden alun suomalaisen hiihtourheilun historiankirjaan, Jylhä painottaa.

Jylhä korostaa, että Lahden menestys tuli järjestelmällisen yhteistyön ja kehityksen kautta, ei sattumalta.

– Lähdimme rakentamaan Sotšin Olympialaisten jälkeen yhteistyömallia, jossa urheilija-valmentaja -pari oli keskiössä. Valmennukselliset tarpeet tulivat tältä parilta ja me rakensimme mallin, joka tuki kaikin keinoin urheilijan pyrkimyksiä kehittyä yhä paremmaksi.

Päävalmentajana Jylhä haki apuvoimia mm. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksiköltä, huippu-urheilun tutkimuskeskukselta Kihulta, terveydenhuollon ammattilaisilta ja tietotekniikan puolelta. Hän halusi myös hyödyntää pitkään lajin parissa toimineiden tietotaitoa.

– Verkostomme on jo aika suuri, Jylhä myhäilee.

– Teemme harjoitusohjelmista alkaen kaiken verkossa, jo junioreista lähtien. Tieto on saatavissa sieltä muutamalla napin painalluksella. Verkosta löytyy myös tekniikkavideoita ja muuta valmennustietoutta, sekä tietenkin kaikki testitulokset.

– Kihu on ollut mukana kehittämässä toimintaa ja maajoukkueurheilijat testataan siellä tasaisin väliajoin. Pitkälti testauksen ansiota on se, että tänä vuonna urheilijat eivät harjoitelleet itseään ns. ylikuntoon.

– Urheilijoilla on apunaan myös lääkäreitä, fysioterapeutteja, urheilupsykologeja ja ravintoasiantuntijoita.

Lahden MM-kisoissa urheilijoiden suoritukset purettiin myös urheilupsykologin kanssa. Lisäksi joukkueen huollon jaksamista pyrittiin auttamaan eri keinoin.

Maastohiidon kokemukset myös muiden käyttöön

Maastohiihto on toiminut edelläkävijänä, kolmen vuoden kokemusten jälkeen Jylhä on valmis suosittelemaan samoja menetelmiä myös muille lajeille.

– Yhdistetty ja mäkihyppy ovat olleet tässä myös mukana, mutta menetelmä on monistettavissa kaikkiin yksilölajeihin ja uskon siitä olevan hyötyä myös joukkuelajeissa. Kaiken perustana on yksilön hyvinvointi.

– Avainsanat tässä ovat verkosto ja toiminnan keskittäminen tukemaan urheilijoita ja heidän henkilökohtaisia valmentajia, Jylhä painottaa.

– Suomihan poikkeaa valmennuksellisesti muista maista siinä, että meillä valmennus pyörii pitkälti henkilökohtaisten valmentajien ympärillä, Jylhä muistuttaa.

– Maajoukkue kokoaa nämä voimat yhteen ja pystymme tarjoamaan maajoukkueen puolesta urheilijoille kaikki ne tukipalvelut, jotka hän tarvitsee.

– Maajoukkuehan leireilee paljon yhdessä ja käytännössä valtaosa A-maajoukkueen urheilijoiden valmentajista on jo osa valmennustiimiä. Leiriohjelmat suunnitellaan yhdessä henkilökohtaisten valmentajien kanssa ja jaetaan sitten urheilijoille. Tavoitekin määritellään siis yhdessä.

Olympiakomitea on vastannut omalta osaltaan haasteeseen, järjestämällä mm. yhteistyön Kihun kanssa ja osallistumalla muiden asiantuntijoiden rekrytoimiseen. Kaikkiaan hiihtomaajoukkueen ympärillä on tulosta tekemässä kymmeniä asiantuntijoita.

– Tämä organisaatiohan on myös muiden lajien käytössä ja uskon siitä saatavan paljon irti ennen ensi talven Olympialaisia. Me ainakin olemme valmiit jakamaan kaiken sen tiedon, mitä olemme tämän uuden tekemisen tavan kautta saaneet, Jylhä lupaa.