EK:n asiantuntijalääkäri: Henkilöstöliikunnan kannustimet helpoiksi ja impulssit näkyviksi
Elinkeinoelämän keskusliiton Työaikakatsauksen 2015 sisältämä positiivinen tieto sairauspoissaolojen vähenemisestä on herättänyt spekulaatioita muutoksen syistä ja nostanut odotuksia suunnan jatkumiselle. EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk tukeutuu tosiasioihin syksyllä julkaistavaa vuoden 2016 katsausta odotellessa.
– Muutoksessa on kyse monesta eri tekijästä. Osittain ilmiötä selittää pitkään jatkunut talouden laskusuhdanne, jonka seurauksena työvoiman tarpeen vähentäminen on voinut kohdistua työntekijäryhmiin, joilla sairauspoissaoloja on enemmän. Myös ihmisten käyttäytyminen seurailee suhdanteita: kun työpaikat ovat tiukemmassa, itsekriittisyys poissaolojen suhteen kasvaa, noususuhdanteessa kriteerit poissaolojen suhteen vastaavasti kevenevät, taustoittaa Schugk.
– Olen kuitenkin hyvin varma, että osaltaan myönteiseen muutokseen on vaikuttanut työhyvinvointi- ja työkykyjohtamiseen panostaminen. Suurimpia sairauspoissaolojen ja erityisesti pitkien poissaolojen syyryhmiä ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Tilastoissa näkyy, että työpaikoilla käyttöön otetuilla erilaisilla työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleilla on onnistuttu pääsemään kiinni erityisesti pitkien sairauspoissaolojen syihin varhaisemmassa vaiheessa.
Vaikeammin tavoitettavien motivoinnista suurimmat hyödyt
Miten henkilöstöliikunta asemoituu työhyvinvoinnin kokonaisuuteen?
– Lisääntynyt henkilöstöliikunnan strateginen suunnittelu ja seuranta on ilman muuta tärkeä osa työhyvinvoinnin työkalupakkia. Fyysinen aktiivisuus edistää työstä palautumista ja hyväkuntoisena kestää myös henkistä kuormittuneisuutta paremmin. Vaikka esimerkiksi vaikeammin tavoitettavan ryhmän liikkeelle saamisessa joudutaan tekemään kohdistetummin ja pitkäkestoisemmin töitä, heidän kohdallaan saavutetaan myös suurimmat hyödyt sairauspoissaolojen vähenemisenä ja työskentelytehon paranemisena, toteaa Schugk.
Nurinkuriselta kuulostavaa mutta totta on, että fyysisesti raskasta työtä tekevät ovat vähemmän innostuneita huolehtimaan fyysisestä terveydestään kuin toimistotyötä tekevät. Mielenkiintoisen kulmauksen tarjoaa myös Työterveyslaitoksen tuore tieto tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen. Sen mukaan silloinkin, kun työ on fyysisesti rasittavaa, tuki- ja liikuntaelimistön vahvistaminen erilaisella liikunnalla auttaa jaksamaan työssä paremmin.
– Suositeltavia olisivat esimerkiksi pilates ja jooga yksipuolisesti ja epätasaisesti kehoa kuormittavan fyysisen työn vastapainoksi, mutta valitettavan helposti jo ehdotus vapaa-ajan liikunnasta fyysisesti raskaan työpäivän jälkeen tulee torpatuksi.
Fyysisen aktiivisuuden valitseminen arjessa helpoksi
Schugk kääntää katseen henkilöstöliikuntaan ja työympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin.
– Erilaiset henkilöstöliikunnan kannustimet ja impulssit tulisi ennen kaikkea tehdä valintoina helpoiksi. Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua työpaikalla tuettuun henkilöstöliikuntaan esimerkiksi välittömästi ennen tai jälkeen työajan. Tai kannustetaan työmatkaliikuntaan, jolloin kannusteeksi voi riittää vaatteiden vaihdon ja pyörien säilytyksen huomioiminen.
– Oleellista innostamisessa on, että fyysiseen aktiivisuuteen ohjaavat pienet valinnat näkyvät työpaikalla; tulostin on kauempana, porukalla porrastellaan edes kerran päivässä, taukoliikuntatuokiot ovat tulleet jäädäkseen jne. Näin saadaan jatkuvasti impulsseja liikkumiseen.
Johdon esimerkki on tärkeää, mutta sen rinnalle Schugk haluaa nostaa vertaisryhmien merkityksen.
– Erilaisia ihmisiä puhuttelee erilainen liikunta. Vertaisryhmät mahdollistavat samaistumisen kokemuksen ja antavat vetoapua erityisesti aremmille liikkujille.
Myös digitaaliset sovellukset tarjoavat toimivia keinoja niin henkilökohtaiseen kuin tiimeittäin ja koko työyhteisön aktivoimiseen. Esimerkkejä onnistuneesta, erilaiset liikkujat huomioivasta henkilöstöliikunnan kulttuurista riittää puulaakiporukoiden tempauksista porrasviikkoihin. Schugk tarjoaa ideaksi erään mieleensä piirtyneen ja impulsiivisuutta ruokkineen näyn Etelä-Koreasta.
– Tehdasalueen pihalla oli lounastauolla hillitön pöhinä työntekijöiden pelaillessa muun muassa jalkapalloa, koripalloa, pingistä ja futsalia. Vastaavanlaista toivoisin näkeväni Suomessakin edes lämpöisinä vuodenaikoina.
Kuva EK:laisista Runfest-tapahtumassa vuonna 2016