Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Miten osallisuutta voi lisätä Vasu-työhön – Asiantuntija vastaa

– Pidän todella tärkeänä sitä, että keskusteltaessa lapsen osallisuudesta lapsen näkökulmaa nostettaisiin nykyistä enemmän esille. Ilman lapsen näkökulman tiedostamista vaarana on, että osallisuus rakentuu toiminnaksi, johon lapsia kyllä kutsutaan mukaan, mutta vain aikuisten määrittelemissä puitteissa, toteaa osallisuuden vahva puolestapuhuja, varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja Piia Roos. 

Vasun perusteissa toimintakulttuurin kehittämisen keskiössä on oppiva yhteisö, jossa aikuisia ja lapsia kannustetaan oppimaan yhdessä ja toinen toisiltaan. Oppivaa yhteisöä kuvaavat ilmaukset ovat houkuttelevia; tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille antava, huomaavaista käytöstä arvostava, uudenlaisia toimintatapoja kokeileva, yrittämiseen ja sinnikkyyteen rohkaiseva, erehtymisen salliva, jatkuvasti toimintaansa arvioiva jne.

Kaikessa tuossa suuri merkitys on osallisuutta edistävien toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisellä. Varhaiskasvatuksen kentältä löytyy jo todella hienoja osallisuuden käytäntöjä, mutta mitä osallisuuden rakentaminen yhdessä lasten kanssa tarkoittaa?

– Arjen toiminnassa lasten osallisuus konkretisoituu kasvattajien kykyyn tarttua juuri käsillä olevaan hetkeen, taitoon kuunnella lapsia ja olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Tämän kaiken mahdollistaminen puolestaan edellyttää sitä, että toimintaa ei ole etukäteen suunniteltu liian valmiiksi tai siihen mitä tietyssä tilanteessa tapahtuu pääsevät vaikuttamaan vahvasti myös lapset.

Lasten osallisuutta tukevat myös erilaiset pedagogiset rakenteet, kuten hyvin organisoitu pienryhmätoiminta. Pienryhmissä lasten yksilöllisyyttä ja erilaisia tarpeita on huomattavan paljon helpompi huomioida. Esimerkiksi liikunnallisesti aremmat lapset voivat saada helpommin tarvitsemaansa rohkaisua ja tukea. Vastavuoroisesti kasvattaja saa enemmän aikaa havainnoida ja oppia tuntemaan jokaista lasta paremmin.

Esimerkki 99-prosenttisesta lapsinäkökulmasta

Kuuntelemisen taitoa, oppimiseen innostamista ja erilaisuuden kunnioittamista. Kuinka pienestä pitäen osallisuutta on mahdollista rakentaa lasten kanssa?

Roos toteaa kysymyksen nousevan poikkeuksetta esiin varhaiskasvattajien keskuudessa.

– On tärkeää muistaa, että lapsuudessa erilaisissa varhaiskasvatuksen ympäristöissä opitut ja omaksutut arvot, asenteet ja tavat toimia ovat kauaskantoisia. Jo hyvin pieni lapsi osaa kertoa, tai ainakin näyttää aidosti läsnä olevalle aikuiselle tuntemuksensa. Heidän kohdallaan osallisuus tarkoittaa muun muassa lapsen aloitteisiin vastaamista ja aktiivisuuteen kannustamista. Kasvun myötä lasten valinnoille annetaan pikkuhiljaa lisää liikkumatilaa. Vahvistamalla heidän taitojaan ja haluaan vaikuttaa ja osallistua juuri tässä ja nyt, he kasvavat aktiivisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Tämä on tärkeää heidän oman hyvinvointinsa kannalta, mutta myös koko yhteisön ja yhteiskunnan.

Osallisuuden edistäminen on iso osa Vasu-työtä, joka parhaillaan Roosin sanoja lainaten ”on kunnissa kiivaassa vauhdissa”. Kouluttajana hän haluaa ennen kaikkea saada kuulijat ajattelemaan ja ymmärtämään osallisuutta omakohtaisesti.

– Lähden aina liikkeelle arvoista ja asenteista. Uskon, että silloin kun saan aikaan pienen piston kuulijan sydämessä, hänelle tulee tarve ymmärtää osallisuuden merkitys. Tästä puolestaan syntyy halu muuttaa asioita arjessa. Ammattilaisten osaaminen on niin mittavaa, että he kyllä löytävät oikeat menetelmät osallisuuden toteuttamiselle, kunhan pohjalla on ymmärrystä ja henkilökohtainen tarve asioiden muuttamiselle.

Liikkuminen on eräs mainio osallisuuden menetelmä ja mahdollistaja. Lapset nauttivat siitä suunnattomasti. Lahtelainen Metsäkankaan päiväkoti kirjoittaa Ilo kasvaa liikkuen -blogissa koko henkilökunnan osallistamisesta aktiivisuuden kasvattamiseen näin:

”Se on lähtenyt liikkeelle positiivisessa mielessä ja osallistuminen kasvaa askel kerrallaan. Jokaista lasten siirtymävaihetta pyrimme elävöittämään erilailla liikkuen. Lapset päättävät 99% millä tavalla välit kuljetaan, mutta aikuiset kulkevat samalla tavalla johdattaen joukkoa tai perässä valvoen.”

Lue lisää osallisuudesta > Lastentarhanopettajanliiton julkaisu 1/2017, Nyt on pedagogiikan aika! Osallisuuden polulla -artikkeli, Piia Roos (s. 23-24)

 

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo