Uusi kehittämisjärjestelmä tukee kovia huippu-urheilutavoitteita
Suomen Olympiakomitea on julkaissut tulostavoitteet ja niitä tukevan lajien kehittämisjärjestelmän olympiadille 2017-2020. Suomalaisen huippu-urheilun yhteisenä tavoitteena on saavuttaa 10 olympiamitalia ja 10 paralympiamitalia PyeongChangin ja Tokion kisoista. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu palloilujoukkueen saaminen mukaan Tokion kesäolympialaisiin vuonna 2020.
– Tavoitteet on asetettu yhdessä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön ja lajiliittojen kesken. Kyseessä on koko suomalaisen huippu-urheilun yhteinen prosessi, jossa mukana ovat olleet myös urheilijat ja valmentajat, Paralympiakomitea, KIHU, urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset. Samalla meillä on ollut erittäin hyvä keskusteluyhteys Opetus- ja kulttuuriministeriöön, kertoo Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski
Kojonkosken mukaan tarve tavoitteiden uudelleenmäärittelylle syntyi huippu-urheilun sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjalta.
– Meillä oli kovat tavoitteet jo edellisellä olympiadilla, mutta ne eivät olleet riittävän selkeästi mitattavissa ja kommunikoitavissa. Aloitimme arviointien pohjalta uuden määrittelyprosessin, jonka lopputulos selkiyttää tilannetta huomattavasti. Haluan kiittää ministeriötä ja lajiliittoja siitä tavasta, jolla olemme päässeet yhdessä eteenpäin, Kojonkoski sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö luo toimintaedellytyksiä eettisesti kestävälle ja yhdenvertaiselle huippu-urheilulle. Tavoitteiden asettamisesta sekä toiminnan painopisteistä vastaavat huippu-urheiluntoimijat, seurat, lajiliitot ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö yhdessä.
– Huippu-urheilun toimintaympäristö on kansainvälinen ja tämä tulee ottaa huomioon myös tavoitteiden asettamisessa, pitäen kuitenkin mielessä lajien kansallinenkin merkitys. On positiivista, että työ on nyt tässä vaiheessa, että urheilutoimijat yhdessä asettavat tavoitteet ja työskentelevät yhdessä suomalaisen huippu-urheilun menestymiseksi, Kivisaari sanoo.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen korostaa avoimuutta ja yhteistyötä suomalaisen huippu-urheilun edistämisessä.
– Avoin ja läpinäkyvä toiminta on meille erittäin tärkeää. Ymmärrämme myös hyvin, että tuloksia saadaan vain tiiviillä yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Tässä uudessa lajien kehittämisjärjestelmän rakentamisessa ja huippu-urheilun tavoiteasetannassa nämä elementit on huomioitu esimerkillisesti, Salonen toteaa.
Lajien kehittämisjärjestelmä nostaa rimaa
Tulostavoitteiden tueksi rakennettu uusi lajien ja huippuyksilöiden kehittämis- ja tukijärjestelmä parantaa lajien, urheilijoiden ja valmentajien toiminnan laatua sekä urheilullista menestystä ja lisää huippu-urheilun päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
– Rakennamme lajien kanssa yhteiset raamit huippu-urheilun kehittämiselle ja sparraamme lajeja rakentamaan oman menestyssuunnitelmansa samalla kun kasvatamme ja keskitämme panostustamme, kertoo huippuvaiheen ohjelman johtaja Mika Lehtimäki.
– Tavoitteena on nostaa rimaa kaikilla tekemisen tasoilla, toimia yhteisen strategian suunnassa ja tukea ja sparrata lajeja, urheilijoita ja valmentajia pitkäjänteisesti, Lehtimäki linjaa.
Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kartoittaa lajikohtaiset tilanteet yhteistyössä lajien kanssa ja luokittelee lajit uudentyyppisiin tukiohjelmiin. Jatkossa myös urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset ovat kiinteämpi osa lajiprosesseja.
– Tässä vaiheessa olemme päättäneet vasta järjestelmästä. Lajikohtaiset euromäärät päätetään kesälajien osalta marraskuussa 2017 ja talvilajien osalta seuraavan kerran keväällä 2018.
– Haluamme jatkaa jo aiemmin toiminutta linjaa siinä, että tuki kohdentuu suoraan urheilija-valmentajapareihin lajien kautta. Yksilöohjelman kautta voimme tukea myös urheilijoita, joiden laji ei valikoidu mukaan lajiohjelmiin. Tukemisen tapa räätälöityy lajin ja urheilijoiden toimintatavan mukaan niin, että eurolle saataisiin mahdollisimman hyvää tulosta, Lehtimäki sanoo.