Nuoruusiän liikunnalla yhteys koulutusurilla menestymiseen

Nuoruuden liikunnalla on yhteys sekä koulumenestykseen peruskoulun päättyessä että koulutusvuosien määrään aikuisuudessa. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on hyödynnetty suomalaisen pitkittäistutkimuksen aineistoja, jossa samoja henkilöitä on seurattu 1980-luvulta alkaen.

– Paljon liikkuvien tyttöjen ja poikien peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin tyttöihin ja poikiin. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi, tutkija Jaana Kari LIKES-tutkimuskeskuksesta selventää.

– Lisäksi havaitsimme, että liikunta-aktiivisuuden lisääminen 12-vuotiaasta 15-vuotiaaksi näkyi myönteisesti sekä koulumenestyksessä että koulutusvuosien määrässä.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen pitkittäistutkimus

Tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisesti ainutlaatuisia tutkimusaineistoja. Nuoruuden liikunta-aktiivisuutta 12- ja 15-vuotiaana sekä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa on kysytty osana v. 1980 käynnistynyttä, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa LASERI-tutkimusta (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät). Tiedot koulutusvuosien määrästä on saatu Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä. Koulutusvuosia arvioitaessa laskennassa on käytetty ohjeellisia tutkintojen suoritusaikoja, jolloin opintojen venyminen tavoiteajasta ei ole laskennassa pidentänyt koulutuksen kestoa.

– Suomessa on erittäin kattavat rekisterit, mikä parantaa tutkimustulosten luotettavuutta, Jaana Kari täsmentää. – Lisäksi LASERI-tutkimuksessa liikuntaa on mitattu usealla kysymyksellä, joissa on selvitetty esimerkiksi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sekä osallistumista urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin.

Nuoruusiän liikunnalla kauaskantoisia seurauksia

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettu liikunta on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja voi lisäksi johtaa korkeampaan peruskoulun jälkeiseen koulutustasoon.

– Tulos on kiinnostava sekä yhteiskunnan kannalta että yksilön itsensä kannalta. Koulutus on yksi tärkeimmistä investoinneista inhimilliseen pääomaan. Korkeamman koulutustason merkitykset terveyteen, työmarkkinatulemiin ja talouskasvuun ovat laajalti tunnettuja, Jaana Kari sanoo.

– Tulokset herättävät pohtimaan, voidaanko nuoruuden liikuntamahdollisuuksia tukemalla vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen koulutusurienkin näkökulmasta. Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse on siitä, että nuoruusiän liikuntaan panostaminen näyttäisi olevan investointi, joka näkyy paitsi terveydessä, myös koulumenestyksessä, koulutusurien pituudessa ja työuralla.

Lisätietoja

Tutkija Jaana Kari, LIKES-tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 020 762 9524, jaana.kari@likes.fi

Alkuperäisartikkeli: Jaana T. Kari, Jaakko Pehkonen, Nina Hutri-Kähönen, Olli T. Raitakari & Tuija H. Tammelin 2017. Longitudinal associations between physical activity and educational outcomes. Medicine & Science in Sports & Exercise (July 2017, published ahead of print).