Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
15.09.2017 | Seuratoiminta

Osallistaminen ja yhdessä toteuttaminen laaduntavat seuratoimintaa

Tämänhetkisessä ympäristössämme on valtavasti mahdollisuuksia. Uudet teknologiset ratkaisut, sosiaalinen media ja seuratoiminnasta tuttu tekemisen meininki tarjoavat yhdessä aivan uudenlaisia tapoja johtaa seuraa ja sen jäseniä. Miten urheiluseuroissa otetaan vallitsevan teknologiamyllerryksen tarjoamat mahdollisuudet vastaan?

– Urheiluseurojen perustehtävä ei välttämättä ole muuttumassa mihinkään, edelleen on tarkoitus liikuttaa ihmisiä. Kuitenkin on mahdollista, että perustehtävän paras toteutustapa ei olekaan enää sama kuin ennen, sanoo Karoliina Jarenko Filosofian Akatemiasta.

Muutos perinteisiin toimintatapoihin voi olla paikallaan, mutta muutoksen keskellä täytyy muistaa, että ihmiset ovat erilaisia. Jarenko puhuu kärjistäen käsienheiluttajista ja mörökölleistä. Käsienheiluttajat innostuvat nopeasti uusista mahdollisuuksista ja toimintamalleista. Mörököllit mieluummin jatkaisivat vanhalla tutulla kaavalla ja keskittyisivät seuran ydintoimintoihin.

– Molempia ihmistyyppejä tarvitaan. Seuran täytyy samanaikaisesti ylläpitää ja kehittää perustoimintojaan sekä ideoida uutta ja pysyä mukana muutoksessa, Jarenko sanoo.

Erilaisille persoonille erilaisia mahdollisuuksia toimia

Oleellista on, ettei muutosta tehdä vain muutoksen takia. Lisäksi seurajohdon täytyy löytää oikea viestinnän sävy ja tarjota erilaisille persoonille mahdollisuus toimia omalla tavallaan, itseohjautuvasti. Muutosta tapahtuu helpommin, jos uusiin ja mahdollisesti vähän uhkaavalta tuntuviin asioihin saa tarttua itselleen sopivalla tavalla.

– Itseohjautuvuus ei tarkoita mitään sen kummempaa kuin että sydän ja aivot otetaan mukaan työn tekemiseen. Kaikkea ei tarvitse kysyä puheenjohtajalta, vaan tehdään itsenäisiä päätöksiä annettujen raamien sisällä, Jarenko selventää.

Osallistaminen ja yhdessä toteuttaminen laaduntaa toimintaa

Ennalta määritellyt raamit ovat tärkeät, sillä seuratoiminnassa kuitenkin tarvitaan tiettyä rakennetta. Oleellista on, että raameja ei valmistella ainoastaan seurajohdon keskuudessa vaan ne suunnitellaan yhdessä seuratoimijoiden kanssa.

– Osallistaminen ja yhdessä toteuttaminen ovat avainsanoja. Muutosvastarintaa syntyy, jos eteen tulee liian paljon uutta liian nopealla tahdilla. Valmiit toimintaohjeet PDF:nä sähköpostiin ja päälle ukaasit niiden noudattamisesta: voisimmeko jo luopua tästä tavasta, Jarenko kysyy.

Kun toimijat saavat olla itse mukana luomassa seuran toimintatapoja, he mielellään myös toteuttavat niitä ja sitoutuvat niihin.

– Olisi hienoa, jos jokaisella valmentajalla olisi seurassaan oikeus ja mahdollisuus nostaa kokemansa epäkohdat esiin ja ehdottaa uudenlaista toimintamallia, Jarenko sanoo.

Tee osallistumisesta helppoa

Itseohjautuvuuteen liittyy vahvasti läpinäkyvyys. Jarenko toivookin, että seuroissa pidettäisiin esimerkiksi vuosikellot ja viestintäsuunnitelmat reippaasti esillä, jäsenten saavutettavissa. Asioistahan on mahdotonta esittää mielipiteitä, jos ei tiedä mitä seurassa tapahtuu. Osallistumisesta kannattaa tehdä vaivatonta.

– Jos tietää mitä muut tekevät, niin osaa tarjota avuksi omaa osaamistaan. Vastaavasti muilta voi pyytää sparrausta omiin ajatuksiin. Läpinäkyvässä yhteisössä ehkä innostuukin helpommin että ”hei, tuossa projektissa haluan olla mukana”, Jarenko sanoo.

Käytännössä äänensä voisi saada kuuluviin esimerkiksi seuran yhteisessä foorumissa: Slackissa, WhatsAppissa, Facebookissa tai muussa vastaavassa palvelussa.

– Omalla työpaikallani ei lähetetä sisäistä sähköpostia enää ollenkaan, Slack on paljon toimivampi ympäristö meille. Sähköpostin vähentyminen on muuten ollut ihan uskomattoman vapauttavaa, Jarenko vinkkaa.

Rakenteiden jatkuva yhdessä kehittäminen voi johtaa siihen, että ihminen muuttuu omatoimisemmaksi tai aktiivisemmaksi ja haluaa lopulta antaa enemmänkin aikaansa seuralle. Jarenko muistuttaa, että muuria seuran ja kotien välillä kannattaisi myös madaltaa.

– Seuraan kuuluvien lasten vanhemmilla on varmasti paljon osaamista, jota moni mielelläänkin hyödyntäisi myös lapsensa urheiluseuran toiminnassa. Uskon että potentiaalia ja kiinnostusta on muuhunkin kuin arpojen tai makkaran myyntiin, hän muistuttaa.