Lisääkö kannustinraha työmatkaliikunnan suosiota?

Veripalvelussa on jo vuosia suunnitelmallisesti panostettu liikuntaa edistävään toimintaan, kuten ryhmäliikuntaan, lajikokeiluihin sekä työmatkaliikunnan edistämiseen. Vuoden alussa käynnistyi työmatkaliikunnan kannustinrahakokeilu, jonka seurantakysely toteutetaan syksyn aikana.

– Ennen kokeilun aloittamista kartoitimme työntekijöiden keskuudessa työmatkaliikkumisen tapoja ja kiinnostusta työmatkaliikuntaetua kohtaan, avaa Veripalvelun henkilöstöasiantuntija Heljä Lätti kokeilun taustaa. Kannustinrahakokeilu aloitettiin tämän vuoden alussa. Toisin sanoen työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta saada kannustinrahaa jalkaisin tai pyöräillen kuljetuista työmatkoista.

– Ilahduttavasti noin 70 henkilöä eri puolilta Suomea ilmoittautui kokeiluun heti mukaan. Uskon, että tänä syksynä toteutettavan seurantakyselyn avulla saadaan hyvä käsitys työmatkaliikuntaedun toimivuudesta, toteaa Lätti.

Vaikuttavuuden seuranta kehittämisen kohteena

Työhyvinvoinnin kokonaisuutta kehitetään ja seurataan Veripalvelussa hyvin aktiivisesti. Lähtökohtaisesti erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudelle pyritään luomaan pohjaa kartoittamalla niiden kiinnostavuutta jo etukäteen.

– Vakiintuneiden henkilöstöliikunnan tukimuotojen rinnalla kiinnitämme yhä enemmän huomiota kohdennettuihin toimenpiteisiin, joihin liittyen tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden kumppaneiden kanssa toteuttamalla mm. työkykyyn, liikunta-aktiivisuuteen, ryhmäliikuntatuntien käyttöön ja ergonomiaan liittyviä kyselyitä. Olemme kiinnostuneita hyvistä vaikuttavuusmittareista ja tutkimme jatkuvasti sitä, miten henkilöstöliikunnan ja muiden työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa voisi kehittää edelleen.

Passiivisemmat liikkujat lähellä liikkeelle

Työaikaisen vireyden ylläpitämistä tuetaan mm. sähkösäädettävillä työpöydillä, kokoustilojen kalusteratkaisuilla ja näyttöpäätteiltä avautuvilta taukoliikuntaohjelmilla. Lisäksi liikkeen lisäämiseen herätellään aika ajoin mm. innostavilla tietoiskuilla, työterveyshuollon täsmäviesteillä ja osallistumalla valtakunnallisiin työhyvinvointikampanjoihin.

Vapaa-ajan liikuntaa tuetaan liikuntaedulla, jonka suurin haaste niin Veripalvelussa kuin uusimman Henkilöstöliikuntabarometrin 2017 mukaan yleisestikin on passiivisempien liikkujien mukaan saaminen.

– Olemme halunneet alentaa vähän liikkuvien osallistumiskynnystä konkreettisesti siten, että he voivat maksaa liikuntaedulla ryhmäliikuntaan osallistumisen tai henkilökohtaisen kunto-ohjauksen työpaikan liikuntatiloissa. Kun liikunta on näin luontevasti yhdistettävissä työpäivään joko välittömästi ennen tai jälkeen työajan, on ainakin siirtymävaiheista johtuvia esteitä poistettu. Aika ajoin järjestämme myös kokeiluviikkoja, jolloin he ovat tervetulleita ryhmäliikuntatunneille täysin maksutta.

Viestintää ja vuoropuhelua 

Helsingin Kivihaassa sijaitsevan veripalvelukeskuksen lisäksi veripalvelutoimistoja on yhdeksällä paikkakunnalla. Lätti korostaa viestinnän ja vuoropuhelun merkitystä henkilöstöliikunnan jatkuvan kehitystyön ylläpitämisessä.

– Koordinointivastuu on henkilöstöpalveluilla, mutta yhteistyötä tehdään kulloisenkin asiayhteyden mukaan johtoryhmän, työterveyshuollon, liikuntapalvelujen tuottajien ja henkilöstön kanssa. Pyrimme tiedottamaan niin monikanavaisesti, että kaikki olisivat tietoisia henkilöstöliikunnan tarjoamista mahdollisuuksista.

Veripalvelutoimistoilta on koottu Voin hyvin -yhteyshenkilöiden ryhmä, joiden kanssa käydään suunnitelmat yhdessä läpi ja jotka vastaavat edelleen toiminnan koordinoinnista omalla paikkakunnalla.

– Arvostamme myös henkilöstön omatoimisuutta aktiviteettien suunnittelussa esimerkiksi henkilöstön Rientokerhon ideoimana. Työhyvinvointia kehitetään myös aloitetoiminnan kautta. Saimme juuri henkilöstöltä ehdotuksen intraan perustettavasta ideapankista, joka palvelee niin yhteistoimintaa kuin liikuntaedun käyttämistä.

Vielä tämä vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa myös Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, joka edellisen kerran toteutettiin noin neljä sitten. Kartoituksen avulla voimme arvioida nykyisen liikuntaohjelman toimivuutta ja saamme suuntaviivoja sen kehittämiseen.

Kuva Veripalvelun kahvakuulakokeilusta Unelmien liikuntapäivänä.

Lisätään liikettä suomalaisille työpaikoille

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on henkilöstöliikunnan suunnitteluun, vaikuttavuuden seurantaan ja systemaattiseen kehittämiseen kehitetty työkalu, joka sisältää liikuntaohjelman yhdeksän osa-aluetta kattavan sähköisen kyselyn, palauteraportin ja asiantuntijapalautteen. Lisätiedot > Suomen Aktiivisin Työpaikka