Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
04.10.2017 | Huippu-urheilu

Yläkoulut ja seuravalmennus tiivistävät yhteistyötä

Tavoitteena tehdä yläkoululaisen treenipäivästä ja -viikosta ehjä kokonaisuus

Elokuussa urheiluakatemiaohjelman johdolla käynnistyi urheiluyläkoulukokeilu 19 eri koulussa ympäri Suomen. Toinen merkittävä kouluyhteistyön vahvistumisen väylä on parin vuoden aikana sisään ajettu yläkoulujen leirimalli urheiluopistoilla. Tavoite on sama: antaa kasvaville urheilijoille riittävät tiedot ja taidot urheilijan polulle ja tasapainottaa nuoren ruuhkaista arkea.

Urheiluakatemiatoiminta on aiemmin ulottunut vahvimmin lukio-, toisen asteen sekä korkeakouluopintojen vaiheeseen. Nyt mahdollisuudet aukeavat yhä nuoremmille, kun toimintaa laajennetaan.

− Viesti yläkouluyhteistyön tarpeesta on tullut sekä lajeilta että urheilulukioilta. Nuoret urheilijat tarvitsevat kouluilta joustoa ja mahdollisuuksia kasvattaa liikunnan ja harjoittelun määrää koulupäivien aikana. Urheilulukiot taas ovat huomanneet, että urheilijan elämäntapaan kuuluvat tiedot ja taidot ovat yhä vähäisemmät lukioon tullessa, kertoo yläkoulutoiminnan kehittämisestä vastaava Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paananen.

Yläkouluikäisten tarpeisiin on kehitetty kaksi eri toimintamallia. Koulumallissa tarjolla on kolme eri reittiä: liikuntapainotteinen koulu, liikuntalähikoulu sekä tuoreimpana startannut urheiluyläkoulu. Urheiluyläkoulussa kokeillaan 19 pilottikoulun kanssa toimintoja, joilla saadaan kouluviikon sisään toteutumaan kymmenen tuntia liikuntaa ja harjoittelua viikossa. Kahdessa muussa koulumallissa liikunta- ja harjoittelumahdollisuutta on vähintään kuusi viikkotuntia. Leirimallissa taas nuoret urheilijat osallistuvat urheiluopistoilla 4-5 leiriviikkoon lukuvuoden aikana ja saavat tukea ja ohjeistusta leirien väliseen aikaan.

− Erilaisia liikuntapainotuksia yläkouluissa on ollut jo aikaisemminkin, mutta nyt toiminnan laajentuessa kokonaisuutta halutaan koordinoida myös termien ja kriteerien avulla. Toiminnan yhtenäistämiseksi on kehitetty mm. yhtenäinen valtakunnallinen yleisliikuntataitoja mittaava soveltuvuuskoe, Paananen avaa.

Arki ratkaisee

Urheilevan koululaisen päivä on tiivis ja aikataulutettua ohjelmaa on aamusta iltaan. Urheiluyläkoulukokeilun kymmenen viikoittaisen liikuntatunnin toivotaan tasapainottavan kokonaisuutta.

− Näihin tunteihin sisältyy yksittäisiä tunteja lajivalmennusta, mutta pääpaino on liikunnanopettajan johdolla tehtävissä monipuolisissa sisällöissä. Kun liikuntamäärät kasvavat, niin illat voidaan rauhoittaa lajiharjoittelulle ja tarvittaessa myös levolle ja muulle vapaa-ajalle, Paananen kuvailee.

− Urheiluyläkoulukokeilussa pääsimme hyvin liikkeelle. Tavoitteena on kolmessa vuodessa kehittää suomalainen urheiluyläkoulumalli, joka on avoin kaikille halukkaille kunnille, kouluille ja lajeille.

Suuri rooli on koulun liikunnanopettajalla.

− Valmentajien tulee luottaa koulutettuihin ammattilaisiin, jotka kouluissa tekevät työtä nuorten kanssa. Koulussa tehdään hyviä asioita ja kaikkea ei tarvitse tehdä illalla treeneissä. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat nyt tärkeitä.

Lajien valmennuspäälliköiden johdolla on aloitettu rakentamaan lajivalmennuksen sisältösuosituksia koulupäivien lajisisältöihin.

− Tärkeää on, että viesti lajiliittojen ja seuravalmennuksen välillä linjauksista kulkee ja yhteisiin linjauksiin sitoudutaan. Tämä rakentaa kestävää yhteistyötä koulujen ja lajien väliseen toimintaan, Paananen pohtii.

Kasva urheilijaksi -harjoituskirja oppimisen tueksi

Urheiluyhteisö ja koulut ovat yhdessä määritelleet urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset. Tuoreena tuotoksena toiminnan tueksi on valmistunut Kasva urheilijaksi -harjoituskirja, jonka avulla varmistetaan, että samat sisällöt käydään läpi jokaisessa koulussa ja joka leirillä. Harjoituskirjaan on tuotu urheilijan polun valintavaiheen asiat käytännön tasolle.

− Harjoituskirja tulee aluksi käyttöön kaikille 19 urheiluyläkoululle ja 10 urheiluopistolle. Sisällöissä huomioidaan urheilijan kokonaisvaltainen kehittyminen psyykkiset taidot, elämänhallinta, ravinto, uni, palautuminen. Annetaan eväitä ja rakennetaan edellytyksiä ottaa vastuu omasta elämästä, koulunkäynnistä ja urheilusta, kuvailee yläkoulutoiminnan asiantuntija Laura Tast Olympiakomiteasta.

− Nuori urheilija ei pysty kaikkeen yksin. Tukea tarvitaan ja haluamme ”koko kylä kasvattaa” -hengen urheiluun, Tast jatkaa.

Tavoitteena on, että mahdollisuudet eri mallien yläkoulutoimintaan aukeaisivat kaikille halukkaille lähitulevaisuudessa. Nyt koko toiminta tavoittaa noin 6500 nuorta urheilijaa.

− Haluamme, että mahdollisimman moni voisi katsoa tämän kortin ja kokeilla urheilija elämää, Paananen pohtii.

− Tämän ikäisistä on vaikea ennustaa kenestä kasvaa huippu, mutta mahdollisimman monelle tulisi tarjota se mahdollisuus.

Avoin kutsu mukaan

Yläkouluvaihetta vielä rakennetaan ja tekijöitä tarvitaan. Paananen haluaa korostaa, että verkosto on avoin.

Kaikissa eri malleissa on mahdollisuuksia niin kunnille kuin seuroillekin. Jo pienillä harjoittelumahdollisuuksien lisäämisellä luodaan urheilijoille edellytyksiä kehittyä ja rakentaa toimivaa arkea.

Mukaan lähtevät koulut ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa, koko koulun liikunnallinen toimintakulttuuri luo hyvät edellytykset urheilijaksi kasvamiselle.

Juttu on julkaistu Valmentaja-lehdessä 4/2017
Teksti: Sanna Mönkkönen / Volttimedia
Kuva: Jari Härkönen

Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman johdolla käynnistettiin syksyllä 2017 urheiluyläkoulukokeilu, jossa on mukana 19 yläkoulua 12 kunnasta eri puolilta Suomea. Kolmivuotisen kokeilun aikana rakennetaan valtakunnallista urheiluyläkoulumallia, jossa toteutuu mahdollisuus 10 liikunta- ja urheilutuntiin kouluviikon aikana. Urheiluyläkoulussa tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaa yhdistämiseen. Lisätietoja.

 

Seuraa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #kaksoisura