Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
10.10.2017 | Huippu-urheilu

Urheilun ja taiteen vuoropuhelu huippu-urheilupäivien kohokohtana

Huippu-urheilun verkostopäivät päättyivät värikkääseen vuoropuheluun huippukapellimestarin ja huippuvalmentajan välillä.

Maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä ja Sibelius-akatemian professori, kapellimestari Atso Almila keskustelivat huippuosaamisen kehittämisestä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkosken johdolla

-Huippuosaamisen kehittämisessä on valtavan paljon yhteisiä piirteitä eri elämänaloilla. Kaikki kiteytyy valtavaan sisäiseen paloon ja siihen että kokoaa ympärilleen tiimin, jossa on paljon erilaista huippuosaamista ja erilaisia ihmisiä, Jylhä sanoi.

-Toisilta oppiminen on huippuosaamisen kehittämisen avainasia. Asiantuntijoilta ja kokeneemmilta tekijöiltä oppiminen on edellytys huipulle pääsemisessä. Omaa intuitiota pitää noudattaa, mutta samalla pitää jatkuvasti pyrkiä maailman parhaiden osaajien seuraan ja vaikutuspiiriin.

Myös Almilan mukaan huippuosaamisen kehittäminen ja johtaminen on rajat ylittävää työtä.

-Orkesterin johtamisessa ja muusikoiden kehittämisessä on myös kyse valmentamisesta. Uskoisin että siinä työssä pätevät hyvin pitkälti samat lainalaisuudet kuin urheilussa, Almila sanoi.

-Edellytyksenä muiden kehittämiselle ja valmentamiselle on itsetuntemus ja se, että on koko ajan hereillä ja tietoinen siitä, mitä itse osaa ja mitä on tekemässä.

Sekä Jylhä että Almila korostivat ihmistuntemusta huippuosaajien kanssa työskenneltäessä.

-Orkesterimaailmassa johtajan pitää olla ihminen soittajille, ihminen toiselle ihmiselle. Kapellimestari ei voi nousta kenenkään yläpuolelle. Ilman soittajia kapellimestari huitoisi vain reikiä ilmaan, Almila sanoi.

-Kun valmentaja ja urheilija elävät jaettua todellisuutta, niin valmentaja innostuu urheilijoiden innostuksesta. Urheilijan sisäinen palo sytyttää palon myös valmentajassa ja toisin päin, Jylhä kiteytti.

-Orkesterissa on sama tilanne. Parhaimmillaan kapellimestari ja orkesteri ruokkivat toisiaan ja tästä alkaa luova prosessi, jossa syntyy uutta huippuosaamista, lisäsi Almila.

Molemmat huippuosaajat olivat myös sitä mieltä, että valmentajan, johtajan ja kapellimestarin on pidettävä itsestään huolta. Huonovointinen johtaja tarkoittaa huonovointista tiimiä.

-Kun saavuttaa riittävän huippuosaamisen tason, on pystyttävä irrottautumaan asiasta riittävän usein. Musiikin huipulle päästäkseen on kuunneltava, elettävä ja hengitettävä musiikkia, mutta huipulla pysyäkseen on osattavat irrottautua musiikista säännöllisesti, jotta ote säilyy tuoreena, Almila kuvasi.

-Hyvävoimainen valmentaja luo uskoa ympärilleen. Kun valmentaja on hyvässä vireessä ja kun toimintaympäristö rakennetaan kuntoon, lisää se uskoa omaan tekemiseen ja kehittyminen on väistämätöntä, Jylhä summasi.

Lajiesimerkeistä kotiinviemisiä

Lajien arkeen pureutuneissa esimerkkitapauksista kuultiin esittelyt osallistuvasta asiantuntijatoiminnasta uinnissa, Turun Seudun Urheiluakatemian Turusta Tokioon –ohjelmasta, salibandyseura EräViikinkien valmennuksen johtamisjärjestelmästä sekä valmentajan hyvinvointikokemuksista taitoluisteluseura Espoon Jäätaitureissa.

Lajiesimerkkien jälkeen keskusteltiin uudesta laatuseuran konseptista Olympiakomitean asiantuntijoiden johdolla. Yhdessä lajien kanssa kehitetty konsepti tähtää seurojen vahvistamiseen kaikissa lajeissa ja kaikilla tasoilla.

-Seurat ovat lajien ja suomalaisen urheilutoiminnan perusyksikkö. Haluamme että seura osaa tunnistaa urheilijoidensa ja toimijoidensa tarpeet ja löytää oman tiensä vaikuttavaan toimintaan suomalaisessa urheilussa, sanoi seuratoiminnan asiantuntija Anna Kirjavainen.

Huippu-urheilun verkostopäivien käytännön järjestelyistä vastannut valmennusosaamisen asiantuntija Kirsi Hämäläinen kiteytti case-esimerkkien ja huippu-urheilupäivien annin:

-Suomalaisen urheilun tulee toimia yhdessä. Opitaan toisiltamme ja jaetaan osaamista. Huippu-urheilupäivien tärkein tehtävä on, että osanottajat lähtevät kotiin voimaantuneina ja täynnä ideoita, joita voivat toteuttaa omissa toimintaympäristöissään.