Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

PyeongChangiin aikaa enää alle sata päivää – maailman suurin urheiluaiheinen IT-urakka kääntyy loppusuoralleen

Kun PyeongChangin olympiakisoihin on aikaa enää vajaa sata vuorokautta, ponnisteluja vaaditaan joka osa-alueella. Ei vähiten IT-puolella, sillä teknologiayritys Atos ja Kansainvälinen Olympiakomitea tekevät maailman suurinta urheiluaiheista IT-yhteistyötä.

250 serveriä, 2 500 ihmistä töissä, 570 miljoonaa yritystä kyberturvallisuuden vaarantamiseksi ja viiden miljardin ihmisen yleisön palveleminen tuloksilla. Siinä muutama lukema, joiden kanssa Kansainvälisen ja myös Suomen Olympiakomitean IT-partneriyritys Atos paini Rion olympiakisoissa.

Ensimmäisen kerran olympiakisojen teknologiainfrastruktuurista jo Barcelonassa vuonna 1992 vastanneen Atoksen edellinen sopimuskausi KOK:n yhteistyökumppanina päättyi Rioon, mutta uusi oli jo sovittuna. Atos jatkaa olympiakisojen virallisena IT-partnerina ainakin kesän 2024 olympiakisoihin asti.

Edellä mainitut lukemat kuvaavat hyvin, millaisen mittakaavan puristuksesta puhutaan. Kyseessä on maailman suurin urheiluaiheinen IT-yhteistyö.

– Yhteistyömme on kehittynyt valtavasti, Helsingissä vieraillut Atosin olympialaisten ja Major Events -yksikön operatiivinen johtaja Marta Sanfeliu äimistelee.

– 2010-luvun alussa mobiili oli mullistava. Kun mennään kohti vuotta 2020, puhutaan koko ajan voimakkaammin digitaalisista asioista. Kuka tietää, mikä on pinnalla 2024. Tekniikka kehittyy koko ajan niin, että turvallisuus paranee ja kuluttaminen muuttuu helpommaksi.

Atoksen vastuualueelle kuuluu kaikki mahdollinen teknologiaan liittyvä kisojen massiivisesta akkreditointiproseduurista lähtien. Tokioon 2020 Atos lupaa jo kasvojentunnistusjärjestelmän.

Testausvaihe loppusuoralla

IT-kokonaisuuden rakentaminen olympiakisoihin ei ole yksinkertainen prosessi. Kun edelliset talviolympiakisat päättyivät Sotšissa 23. helmikuuta 2014, valmistelut PyeongChangia varten käynnistettiin saman tien. Kesäkuussa 2014 ensimmäiset työntekijät saapuivat jo Etelä-Koreaan.

Marta Sanfeliu.
Marta Sanfeliu. Kuva: Milla Vahtila

Sanfeliu esitteli prosessia ”100 päivää PyeongChangiin” -hengessä keskiviikkona Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuosi 2014 suunniteltiin ja seuraava vuosi luonnosteltiin. Vuosi 2016 meni järjestelmää rakentaessa ja kuluva vuosi sitä on testattu, jotta alkuvuodesta 2018 ei tarvitse kuin toteuttaa.

Etenkin testausvaihe on korostuneessa asemassa. Tämän vuoden alkupuolella PyeongChangissa järjestetyt niin sanotut esikisat olivat tärkeä välitavoite, mutta ei suinkaan ainoa. Viimeisin järjestelmän täysimittainen testaus on suoritettu Etelä-Koreassa pari viikkoa sitten.

Sanfeliu läväyttää diaesityksestään seuraavan sivun. Siinä lukee monelle tietotekniikan kanssa painivalle tutut sanat: ”Sorry, please try again. We were re-booting!”

– Tämä ei ole vaihtoehto. Emme voi epäonnistua. Jos mokaa kerran, on ulkona. Ei ole toisia mahdollisuuksia. Se on pelin henki olympiakisoissa, alansa huippuosaaja painottaa.

Olympialaiset on maailman suurin urheilutapahtuma, jonka julkisuusarvo on mittaamaton. Sen takia löytyy aina tahoja, jotka haluavat käyttää julkisuutta myös vääriin tarkoitusperiin. Kyberturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös Atos-yhteisössä.

– Turvallisuuspuoli on koko ajan korostuneemmassa asemassa. PyeongChangissa tämä on haaste, koska arviomme mukaan uhka on suurempi kuin monissa muissa paikoissa.

Automaatio ja robotiikka hyödyksi

Atos on yhtiönä satsannut voimakkaasti automaatioon ja robotiikkaan. Automaatiota on pyritty käyttämään hyväksi myös olympiavalmisteluissa etenkin järjestelmän testausvaiheessa.

Aleksandra Tyszkiewicz.
Aleksandra Tyszkiewicz. Kuva: Milla Vahtila

Atoksella automaation ja robotiikan erikoisasiantuntijana toimiva Aleksandra Tyszkiewicz painottaa, että teknologian kehittyminen on väistämätöntä. Halusi tai ei, automaation hyödyntäminen lisääntyy koko ajan.

– Mitä robotiikalla haetaan? Ajatus taustalla on ennen kaikkea se, että tehokkuus lisääntyy ja ihmistyövoimaa pystytään suuntaamaan merkittävimpiin asioihin, Tyszkiewicz avasi samassa tilaisuudessa lisäten, että etenkin IT-turvallisuusaspektista katsottuna roboteilla on paljon annettavaa.

Ajatus on siis se, että ihmisten työpanosta ohjataan yhä voimakkaammin niin, että aivot tekevät työtä. Atoksen pyrkimyksenä on muokata yhtälöä niin, että jopa 80 prosenttia ihmistyöpanoksesta siirtyy strategisiin asioihin.

Robotti ei osaa ajatella – mutta se pystyy tekemään toimeenpanevan työn mekaanisen vaiheen ihmistä tehokkaammin. Robotit eivät tunne kahdeksan tunnin työvuoroja tai viiden päivän työviikkoja.

Moni skeptikko on luonnollisesti ollut huolissaan siitä, että robotit tulevat ja vievät ihmisten työt. Tyszkiewiczin mukaan näin on käynyt tässä vaiheessa vain marginaalisesti. Pohjoismaiden Atoksen toimitusjohtaja Harri Saikkonenkin näkee asian näin:

– Ihmiset pitäisi saada näkemään tämä mahdollisuutena. Kuinka moni oikeasti haluaa painaa sitä samaa nappia jatkuvasti koko työuransa ajan?

 

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit