Pienetkin pyrähdykset vaikuttavat oppimisvalmiuteen, rytmiikka parantaa ryhmätaitoja

Kognitiivisissa ”älykkyystesteissä” on todettu jo pari minuuttia kestävien hyvin intensiivisten liikuntasuoritusten parantavan välittömästi niiden jälkeen suoritettuja testituloksia. Noin 5-30 minuuttia kestävät liikuntatuokiot puolestaan parantavat tutkitusti oppimisvalmiuksia ja säännöllisen liikunnallisen elämäntavan ja oppimisen välinen yhteys on todennettu 7-15-vuotiaille lapsille ja nuorille tehdyissä pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa, ts. oppiminen helpottuu, muisti- ja tarkkavaisuustestien tulokset paranevat, akateemiset taidot kehittyvät ja kouluarvosanat nousevat.

– Tulee väistämättä mieleen aktiivisten välituntien ja supernopeidenkin liikuntatuokioiden tarjoamat mahdollisuudet oppimiselle, totesi aivotutkija Minna Huotilainen avatessaan liikunnan merkitystä oppimisen näkökulmasta Lasten Liikuttajat -laivaseminaarissa syyskuussa.

– Kun jo hyvin lyhyet liikunnalliset tuokiot tarjoavat mahdollisuuden lisätä kognitiivista kapasiteettia, vielä enemmän etuja voidaan varmasti saada, kun opiskeltava sisältö yhdistetään suoraan liikkumiseen, viestitti tutkija pedagogiikan ammattilaisille.

Myönteisten vaikutusten Huotilainen sanoi johtuvan siitä, että aivoissa tapahtuu todella paljon heti fyysisen aktiivisuuden alettua. Jo noin 20 sekunnin kuluttua liikunnan alkamisesta on havaittavissa dopamiinin, serotoniinin ja hermokasvutekijän vapautumista.

Rytminen tekeminen tahdistaa ja ryhmäyttää

Huotilainen nosti esiin myös tutkimuksia, joilla on selvitetty liikkumista osana sosiaalista toimintaa.

– Kun lapset ja nuoret on ryhmänä laitettu harjoittelemaan noin vartin verran toimintaa, joka sisältää rytmistä, musiikillista yhdessä tekemistä kuten laulamista tai tanssillista liikuntaleikkiä, se saa aikaan sosiaalisen toiminnan kasvamisen. Vaikutusta selittää aivojen peilisolujärjestelmä. Kun ryhdytään tekemään yhteisesti sovittua toimintaa, samaan rytmiin tahdistuminen syöttää peilisolujärjestelmälle tietoa siitä, että meillä on yhteinen tavoite, ollaan samalla puolella ja tähän porukkaan voi luottaa, tarkensi Huotilainen.

Hän esimerkitti rytmiikan merkitystä toteamalla, että oletettavasti jo ennen yhteisen kielen kehittymistä mammutin kaatamisesta on hyvinkin saatettu sopia nuotiopiireissä pelkän rytmin keinoin.

Suomalaiset ovat maailman huonoimpia nukkujia

Huotilainen kiinnitti huomiota suomalaisten nimissä olevaan kyseenalaiseen maailmanennätykseen, josta on ehdottomasti pyrittävä pois. Nukumme äärettömän huonosti ja sen seuraukset ulottuvat myös aivoterveyteen.

– Aivoterveytemme tarvitsee nykyistä enemmän ja parempaa unta, koska aivot eivät lepää yöllä, vaan tekevät työtä. Päivän aikana opitut asiat siirtyvät yön aikana pitkäkestoiseen muistiin, mikä vaatii riittävän pitkää unta. Vaikka oppisi päivällä, mutta ei nuku yöllä kunnolla, oppimista ei tapahdu.

Ulkoileminen ja liikkuminen auttavat parantamaan unta ja sitä kautta oppimista, koska asioiden muistiin siirtyminen onnistuu silloin paremmin. Fyysistä aktiivisuutta tulisi olla erityisen paljon aamu- ja keskipäivällä ja alkuiltapäivällä, jotta sen vaikutus uneen olisi paras mahdollinen, suositteli Huotilainen.

Lähde: Aivotutkija Minna Huotilaisen Aivot, liike ja oppiminen -esitys lasten Liikuttajat seminaarissa 30.9.2017