Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
23.11.2017 | Olympiakomitea

EU-rahoitus täydentää liikunnan ja urheilun rahoitusta

EU Sport 2020 -hankkeen vetäjä Timo Hämäläinen Liikunnan aluejärjestöistä kertoi liikunnan EU-rahoituksesta opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Olympiakomitean järjestämillä aamukahveilla 22.11. Euroopan Unionin hanketuki on noussut yhä merkittävämmäksi rahoitusmuodoksi liikunnalle ja urheilulle. Vuosien 2014–2016 aikana rahoitettiin kansallisesti haettavista EU-rahoituksista yhteensä 642 liikuntaa edistänyttä hanketta. Hankkeet saivat yhteensä 57,4 miljoonaa euroa tukea. Enemmistö (75 %) hankkeista oli maaseutumaisen toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävien Leader-toimintaryhmien rahoittamia, 13 prosenttia ELY-hankkeita (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) ja 12 prosenttia rakennerahastohankkeita, joiden tavoitteena on mm. innovoinnin edistäminen sekä työpaikkojen, yritysten ja osaamisen kehittäminen.

EU-rahalla toteutettiin etenkin kehittämis- ja koordinointihankkeita, mutta myös runsaasti ulko- ja sisäliikuntapaikkoja. Päävastuullisina hankkeita toteuttivat eniten järjestöt ja yhdistykset (29 %), yritykset (22 %) sekä urheiluseurat (20 %). Liikuntaorganisaatioiden osuus päätoteuttajista oli yhteensä 27 prosenttia.

− Tässä olisi työsarkaa, sillä rahoitusta on saatavilla. Tavoittelemme liikunnalle ja urheilulle vielä enemmän EU-tukea, mutta se edellyttää eri toimijoiden havahtumista asian äärelle.

– EU-rahoitus täydentää hyvin suomalaisen liikunnan ja urheilun rahoitusta erityisesti ruohonjuuritasolla. Jos EU-rahoituksella saadaan edistettyä organisaation tavoitteita, niin se voi olla hyvä vaihtoehto. Pelkän rahan perässä ei kannata EU-hanketta toteuttaa, Hämäläinen kommentoi.

Kansallisen rahoituksen, kuten seuratuet, rinnalla EU-rahoitus on arvokas lisäresurssi.

Hämäläinen halusi painottaa kolmea tärkeää tekijää EU:n ja liikunnan suhteesta:

  1. EU on liikunnan ja urheilun strategiseen toimintaympäristöön vaikuttava instituutio, jonka toimintaperiaatteet on hyvä tiedostaa.
  2. Myös järjestäytyneelle urheiluliikkeelle EU-rahoitus voi olla lisäpotkua antava mahdollisuus.
  3. EU Sport 2020 -hanke kokoaa verkostoja, kuten esimerkiksi hanketoimijatapaamiset ja toukokuussa 2018 tutustumismatka Brysseliin.

Lisätietoja EU-rahoituksesta liikuntatoimijoille löydät Olympiakomitean nettisivuilta osoitteesta www.olympiakomitea.fi/eu.

Suomi puheenjohtajana

 

Suomella on lähivuosina edessään puheenjohtajakausi sekä Euroopan Unionissa että Euroopan neuvostossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajan Tiina Kivisaaren mukaan Suomen tavoite on puheenjohtajakausiensa aikana tuoda esiin teemoja jotka koetaan Suomessa tärkeäksi: hyvä hallinto, urheilun eettiset kysymykset sekä lapset ja nuoret.

– Eurooppalaisen urheilun mallista tutut teemat, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, nousivat vahvasti esiin eilen myös Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtajan Thomas Bachin puheessa ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä, Kivisaari kertoo tuoreeltaan.

Tänä vuonna on siirrytty kolmanteen urheilun työsuunnitelmaan. Vuosien 2017 – 2020 työsuunnitelman teemat eivät ole muuttuneet juurikaan edellisestä, mutta työtavat sitäkin enemmän. OKM:n kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen kertoi keskiviikkona järjestetyssä EU-tilaisuudessa tarkemmin työsuunnitelmasta.

– Tutuilla pääteemoilla jatketaan: urheilun integriteetti, taloudellinen ulottuvuus sekä urheilu ja yhteiskunta. Alateemoihin on kuitenkin saatu vähän uutta näkökulmaa.

Aktiivisesti mukaan vaikuttamaan EU-asioissa

Kuluvalla Viron puheenjohtajuuskaudella suunnitelmien toimeenpano on ollut onnistunutta verkostoitumisen, vertaisoppimisen ja tiedonvaihdon kannalta. Vuoropuhelun puitteissa on tapahtunut positiivista oppimista, ja meillä pohjoismaissa vuoropuhelu hallitaan hyvin. Euroopan mittakaavassa jäsennelty vuoropuhelu on kuitenkin vielä kehittämisen tarpeessa. Muitakin kehittämiskohteita löytyy:

– Urheiluliike sai Viron puheenjohtajuuskaudelta ”kotiläksyksi” kehittää valmentajien koulutuksen sisältöjä, ohjauksen saatavuutta sekä naisten, nuorten ja vammaisten roolin lisäämistä valmennuksessa, Heikkinen kertoo.

Lisäksi urheiluliikkeeltä toivotaan entistä aktiivisempaa otetta ja oikeantasoista edustusta.  Edustajia halutaan monelta eri tasolta. Kivisaari ja Heikkinen kannustavatkin suomalaisia urheilutoimijoita osallistumaan aktiivisesti EU-toimintaan.

–  On paljon erilaisia työryhmiä ja tilaisuuksia joihin voi osallistua, esimerkiksi vuosittain järjestettävä EU Sport Forum, Kivisaari sanoo.

Heikkinen muistuttaa, että OKM toivoo tiivistä yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa. Järjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen kannanmuodostukseen muun muassa EU32-jaoston kautta. Hän suosittelee myös tarjoamaan puhujia eri seminaareihin ja työryhmiin.

– Suomalaisia puhujia arvostetaan, ja monista tilaisuuksista oppii myös itse, Heikkinen sanoo.