Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
05.12.2017 | Huippu-urheilu

Kaisa Sali kääntää kaikki kivet tullakseen maailman parhaaksi – KIHU:n testeillä palvellaan myös tulevia triathlon-sukupolvia

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkaisi viime viikolla tukipäätöksen kesälajeille suunnatusta tehostamistuestaan vuodelle 2017. Yksi tukemisen muoto on osallistuvan asiantuntijuuden tehostaminen, jossa Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus on merkittävässä roolissa. Olimme seuraamassa triathlonisti Kaisa Salin kahta kontrolli- ja testauspäivää Jyväskylässä.

Kaisa Sali istuutuu pyörän päälle. Kun asento on luonteva, hänen kasvoilleen puetaan maski, joka on suoraan yhteydessä tietokoneeseen. Kun kaikki on kunnossa, urheilubiomekaniikan asiantuntija Tero Joutsen antaa urheilijalle luvan aloittaa polkeminen.

Kolmen minuutin välein vastus nousee. Samassa yhteydessä laboratoriohoitaja Sirpa Vänttinen törkkää neulansa urheilijan sormenpäähän ja ottaa laktaattinäytteen.

Joutsen seuraa koko ajan tietokoneelle päivittyvää dataa. Laite mittaa urheilijan jokaisen hengityksen reaaliajassa.

Tietokoneelta selviää muun muassa hapen kulutus, hiilidioksidin tuotto ja näiden suhdeluku. Myös uloshengityksen tilavuus, hengitystiheys ja näiden tulosta muodostuva hengitysmääräventilaatio saadaan selville. Ulos- ja sisäänhengityksen happiprosentit, hapen kulutus painokiloihin suhteutettuna ja niin edelleen – käytännössä kaikki, mitä on tutkia keksitty.

– Jokainen hengitys piirtyy pisteenä graafeihin. Kun mennään kovemmille vastuksille, siellä pitäisi ventilaatiossa näkyä muutoksia, Joutsen selventää.

– Tulee kulmamuutoksia, ja sieltä pitäisi löytyä karkeasti ventilaation ykkös- ja kakkoskynnys, jotka tunnetaan myös nimillä aerobinen kynnys ja anaerobinen kynnys. Lisäksi selvitetään verinäytteillä laktaattikynnykset – eli aerobinen ja anaerobinen kynnys sitäkin kautta.

Kun kuusi kuormitustasoa on selvitetty, urheilija saa luvan lopettaa. Testillä on selvitetty pyöräilysuorituksen taloudellisuutta.

Kaikki kivet käännetään

Kaisa Sali on ensimmäistä kertaa vuosikausiin Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksella testeissä. Tällä kertaa kyseessä on enimmäkseen tutustumiskäynti, sillä Salin viimeisimmästä ironman-kilpailusta on aikaa vasta kaksi viikkoa, ja palautuminen on vielä kesken. Kynnysarvoista ei sen takia ole juuri nyt kovin suurta harjoituksellista apua.

Käynti on kuitenkin hyödyllinen, sillä kilpailusuoritukseensa normaalisti vajaat yhdeksän tuntia käyttävä triathlonisti toteaa, että jatkossa alla on syytä olla ironman-tehoilla tehtyä harjoitusta ainakin tunnin verran, jotta testistä saa häntä parhaiten auttavan datan irti. Seuraavan kerran testeihin KIHU:lle on tarkoitus tulla tammikuussa.

Kaisa Sali juoksutestissä Hippos-hallissa.
Kaisa Sali juoksutestissä Hippos-hallissa. Kuva: Harri Kapustamäki / KIHU

Salille räätälöityyn testipatteristoon kuuluu myös samanlainen tasotesti juosten (Hippos-hallissa) sekä useampia terveyden lisäämiseen tähtääviä testejä. Esimerkiksi lääkäri Maarit Valtosen suorittama spirometria – sekä levossa että kuormituksen jälkeen – on auttanut monia urheilijoita kestävyysurheilussa kriittisen tärkeän hengityselimistön saamisessa parempaan kuntoon.

– Ehdottomasti tämä testipatteristo halutaan hyödyntää tänä vuonna, kun ajatus on kääntää aivan kaikki kortit. Jokaisen kiven alle kurkistetaan, jotta saisimme ne pienet lisäedut, joita tarvitsen päästäkseni ihan maailman parhaaksi, kauden 2017 pääkilpailussaan Havaijin ironmanissa viidenneksi sijoittunut Sali sanoo.

– KIHU:n ammattitaito on sellaista, jota emme missään nimessä halua jättää hyödyntämättä – varsinkaan, kun tämä tulee Olympiakomitean tuen kautta käytännössäkin niin helposti mahdolliseksi.

Toinen testauspäivä alkoi laajalla verikokeella. Juoksutestin ja kokonaispalautteen lisäksi Peter Halen teki Salille fysioterapian alueen peruskartoituksen, ja Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kävi läpi hänen kanssaan valmennuksen ja kilpailujen yleisiä asioita tulevalle kaudelle.

Sali on erityisen kiinnostunut terveyden lisäämiseen liittyvistä asioista. Päivittäisharjoittelun seuranta erilaisin apuvälinein on jo sen verran hyvällä tasolla, että tasotesteistä pyörällä tai juosten ei lähtökohtaisesti pitäisi paljastua kauheasti uutta – varsinkaan ironman-kuntoon liittyen.

– Suurimpana hyötynä pidän sitä, että jos tulee jotain ongelmia, niihin pääsee helpommin käsiksi. Ja se, että niitä voi tunnistaa helpommin. Tässä pystytään kuitenkin ottamaan kaikki hengityskaasut ja saadaan enemmän dataa sydämestä ja vähän joka jutusta. Laktaattejakaan ei pystytä ihan peruskenttätestillä ottamaan. Se on hyödyllistä.

Prosentinkin etu valtava yhdeksän tunnin suorituksessa

Salin urheilulaji on siitä mielenkiintoinen, että prosentinkin edulla saavutetaan jo isoja asioita.

– Ehdottomasti. Pienistä asioista ne erot huipulla syntyvät. Havaijilla jäin podiumista kolme minuuttia, mikä ei ole prosentuaalisesti laskettuna kauhean paljon yhdeksän tunnin suorituksessa, Sali naurahtaa.

Asiantuntijuuden hyödyntäminen ei ole Salille vierasta hommaa, sillä hänen ympärillään on laaja verkosto eri osa-alueiden huippuosaajia. Se alkaa itse asiassa jo urheilijasta itsestään, sillä hän on koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri, pääaineenaan ravitsemustiede.

Coloradossa asuva Siri Lindley on alansa huippuja sekä fyysisessä että psyykkisessä valmennuksessa. Ivan O’Gormanin asiantuntijuutta on hyödynnetty pyöräilyasennon optimoimisessa, joka jatkuu myös ensi vuonna. Fysioterapian ja voimavalmennuksen puolella apuna ovat Suomesta käsin Tiina Lahtinen-Suopanki ja Ville Rapeli sekä Yhdysvalloissa Erin Carson.

Unohtamatta tietenkään aviomies-manageri Markus Salia.

– Lajin luonne tuo omat haasteensa, kun pyöräilyn jälkeen pitää vielä juosta maraton. Pyöräilyasento olisi sinänsä helppo optimoida suhteessa tehontuottoon ja aerodynamiikkaan, mutta täytyy ottaa lisäksi huomioon vielä se, että sen jälkeen täytyy juosta maraton – ja aika kovaa, Markus Sali havainnollistaa.

Iso asia on kerätä tiedon murusia joka puolelta, minkä takia nytkin ollaan KIHU:lla. Se ei ole kuitenkaan se kaikkein oleellisin asia, kuten Markus Sali avaa Suomessa kehitettyjen, uimisesta dataa keräävien älylättärien esimerkin kautta. Kaisa Sali on ollut mukana tuotteen kehittelyssä.

– Emme ole niinkään keskustelleet siitä, mitä se tuote mahdollistaa. Kaikista eniten on puhuttu siitä, mitä sillä tiedolla tehdään. Miten sitä tietoa pitäisi hyödyntää päivittäisessä tekemisessä? Se ei sinällään ratkaise, mitä informaatiota saa käyttöönsä. Ratkaisevaa on, miten sitä informaatiota käyttää.

”Kaikki, mitä pystymme antamaan takaisin päin, on tarkoitus antaa”

Kaisa Salilla on ikää 36 vuotta, ja edessä on hyvin mahdollisesti uran viimeinen vuosi. Ura on tarkoitus huipentaa Havaijin ironman-kilpailussa vuoden päästä ykköstilaan.

Sirpa Vänttinen ottaa laktaattinäytettä Kaisa Salilta kesken pyörätestin.
Sirpa Vänttinen ottaa laktaattinäytettä Kaisa Salilta kesken pyörätestin. Kuva: Harri Kapustamäki / KIHU

Uran päättyminen loppuvuoteen 2018 ei ole vielä kirkossa kuulutettu päätös, mutta jatkuupa ura urheilijana tai ei, triathlonista Salit eivät ole poistumassa. Yhteistyötä vuonna 1994 syntyneen suomalaislupauksen Henrik Goeschin kanssa on jo aloitettu.

– Sekä Kaisa että minä koemme, että olemme jopa velvoitettuja siihen – ja myös haluamme sitä. Me saamme etuoikeutetusti leikkiä tätä touhua, Markus Sali pohjustaa.

– Henrik Goesch ja Mika Luoto (valmentaja) ovat nyt tietyssä pisteessä, johon on päästy omalla tavalla. Hänen tavoitteensa ovat korkealla, ja meidän kokemuksemme kautta pystymme ehkä vähän ohjaamaan, mitä hänen tulisi tehdä, jotta kovat tavoitteet täyttyvät.

Yhteistyö ulkomailla yksin harjoittelevan Goeschin kanssa pitää sisällään paitsi keskusteluita jatkossa myös yhteisleirejä yhä enenevissä määrin. Eikä suomalaisen triathlonin auttaminen siihen jää.

– Kaikki, mitä pystymme vain antamaan takaisin päin, on tarkoitus antaa, Markus Sali sanoo, ja tulee samassa hetkessä keskeytetyksi vaimonsa toimesta.

– Laajemmassakin mittakaavassa. Sekin on yksi syy sille, miksi tarkoitus on käydä säännöllisesti KIHU:lla testeissä. Esimerkiksi KIHU:lle jää tällaisesta triathlontyypistä dataa, joka voi olla tuleville urheilijoille hyödyllistä, Kaisa Sali huomauttaa.