2018 liikuntapoliittisessa pähkinänkuoressa – Esko Rannon haastattelu

Kurkistimme opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Rannon kanssa tulevan vuoden painaviin liikuntapoliittisiin aiheisiin. Niitä riittää:

– Vuosi 2018 on Liikkuva koulu -hankkeen viimeinen kärkihankevuosi. Ensi vuonna on syytä valmistautua jatkotoimenpiteisiin. Liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa tapahtuu: Olympiastadionin rahoitus, Tampereen monitoimiareena ja mahdollisesti Kymiring ovat isoja hankkeita valtionkin budjetin tasolla. Sote-uudistukseen liittyen liikunnan asema maakuntien ja kuntien tulevassa yhteistoiminnassa on iso kysymys. Huippu-urheilun puolella tietysti huomiota kiinnittävät olympialaiset. Lisäksi ensi vuonna on määrä päättää liikuntapoliittisesta selonteosta, Ranto luettelee.

Liikuntapoliittinen selonteko kokoaa linjaukset

Liikuntapoliittinen selonteko on määrä tuoda eduskunnan käsittelyyn kevätkaudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee selonteon, ja eduskunta hyväksyy sen. Rannon mukaan selonteon tekoprosessia ja teemoitusta tarkennetaan vielä, mutta peruselementit ovat ministeriössä selvinä:

– Tarvitaan linjaukset liikuntapolitiikan isoista teemoista: liikuntakoulutus, huippu-urheilun kehittäminen, liikuntapaikkarakentaminen, kansalaistoiminnan asema ja kehittäminen, Ranto kuvaa.

Kansalaistoiminnan asema tulee esille myös selonteon työstöprosessissa, sillä järjestöt on tarkoitus ottaa vahvasti mukaan.

– Vuoden alussa pidetään kokoava tilaisuus sidosryhmien osallistamiseksi. Lisäksi selonteon työstö jaetaan ministeriössä alakokonaisuuksiin. Niistä jokaisessa tullaan osallistamaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten järjestöjä, Ranto kertoo.

Sote-uudistus vie liikunnan uuden äärelle

Yksi keskeinen tulevan vuoden liikuntapoliittinen kysymys liittyy sote-uudistukseen. Ensi vuonna järjestetään näillä näkymin ensi kerran Suomessa maakuntavaalit. Maakuntien yksi keskeinen tehtävä sote-uudistuksen myötä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Ongelmia ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä liikunta säilyy kuitenkin kuntien toimena. Siksi on olennaista, että yhteys maakunnan ja kunnan välillä toimii: että joka puolella maata rakennetaan asukkaan näkökulmasta vaivattomia palveluketjuja kunnissa järjestettävän liikunnan ja maakuntien järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä.

Ranto näkee, että ratkaisu tähän tarpeeseen liittyy pikemmin tietoon ja toimintatapoihin kuin rakenteisiin.

– Avain on, että maakuntien terveyspalveluista vastaavat viranomaiset ymmärtävät liikunnan merkityksen. Sairaanhoitopiireissä on jo hyviä hankkeita elintapaohjauksen järjestämiseksi. Näitä pitää pystyä ottamaan käyttöön ja kehittämään koko maassa, Ranto kuvaa uudistuksen mahdollisuuksia.

Myös seuroilla voi olla tärkeä tehtävä palveluketjussa, jos ne pystyvät järjestämään toimintaa monen ikäiselle ja kuntoiselle. Ranto näkee tarpeen myös jatkossa kuntien omille liikuntapalveluille sekä seurojen ja kuntien yhteistyölle.

– Toivoisin, että heikkokuntoisimpien liikuntaneuvonnasta jatkossakin kunnat ottavat vastuuta, Ranto sanoo.

Liikunnan ja urheilun vaikuttaja: Esko Ranto

• Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja (2015-)
• Koulutukseltaan valtiotieteen lisensiaatti
• Aiemmin työskennellyt liikunnan ja urheilun parissa muun muassa TUL:n pääsihteerinä, Helsingin kaupungin liikuntatoimenjohtajana ja Suomen Liikunnan ja Urheilun tutkimus- ja kehityspäällikkönä.
• Työskennellyt myös toimitusjohtajana Kustannus Oy Demarissa
• Entinen SM-tason juoksija.