Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Maailmanluokan kouluinnovaatio yhdistää koulun ja urheilun nuorta lähellä

Vantaan yläkouluikäisillä on ollut jo toista vuotta mahdollisuus yhdistää koulu ja urheilu entistä sujuvammin. Kaupungin jokainen yläkoulu on mukana urheiluakatemiatoiminnassa ja jokaisella urheilusta innostuneella nuorella on mahdollisuus hakeutua siihen mukaan. Koulut mahdollistavat seurojen kanssa tiistaisin aamu- ja keskiviikkoisin iltapäiväharjoituksen. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua Kasva urheilijaksi -liikunnan valinnaisuuteen, joka opettaa urheilulliseen ja terveyttä tukevaan elämäntapaan. Toiminta on laajuudessaan poikkeuksellinen. Sen käynnistäminen on vaatinut eri hallintorajojen ylittämistä sekä tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

− Avaus toimintaan lähti opetuspuolelta. Vanhana kiekkovalmentajana opetustoimen johtaja ymmärsi toiminnan arvon. Liikuntatoimi tuli mukaan tarjoamalla tilat ja ohjaajien palkat, kertoo Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti.

− Tavoitteista olemme olleet alusta asti yksimielisiä, haluamme lapsille ja nuorille parempaa arkea ja terveyttä, kiteyttää kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Yhteistyö kaupungin sisällä on ollut toimivaa jo Liikkuva koulu -ohjelman kautta, mutta nyt hallintorajoja on ylitetty vielä enemmän.

− Hyvä yhteistyö on ollut edellytys onnistumiselle. On tarvittu avointa vuorovaikutusta ja tarpeeksi aikaa keskustelulle niin hallintorajojen yli kuin myös rehtorien, opettajien ja seurojen kanssa, Kalo kertoo.

Urhea-toiminta mahdollistanut ”viikon parhaat treenit”

Selkeä, kaikkien koulujen yhteinen rakenne mahdollistaa hyvän viikkorytmin rakentamisen koulu-seura yhteistyöllä. Kaiken taustalla on pitkä keskustelu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian, Urhean kanssa.

− Urhea on käynyt kauan neuvotteluja opetustoimen kanssa ja ratkaisu haluttiin löytää. Vantaalla on lähikoulumalli eli jokaiseen kouluun halutaan tarjota samanlaiset mahdollisuudet. Tämä kokonaisuus on vaatinut kaikilta joustamista ja rohkeutta. Koulujen on täytynyt muun muassa hyväksyä, että lukujärjestys joustaa ja oppilaat menevät muualle harjoituksiin, kuvailee kansanedustaja, Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala.

Multalalle toiminta on tuttua, sillä hän toimi Urhean hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2012−2016.

− On todella arvokasta, että Suomen neljänneksi suurin kaupunki on onnistunut luomaan tällaisen mallin. Tavoitteinamme on mahdollistaa nuorille enemmän ja parempaa treeniä, tarjota urheilijaksi kasvamisen teemat nuoren arkeen ja toteuttaa innovatiivisia paikallisia ratkaisuja, kertoo Urhean toiminnanjohtaja Simo Tarvonen tyytyväisenä.

− Yksi vantaalainen seuravalmentaja kertoi, että keskiviikkoiltapäivisin on viikon parhaat treenit. Nuoret ovat päässeet harjoittelemaan heti koulun jälkeen virkeinä, ja iltapäivästä kello neljän aikaan kaikki on jo ohi. Ilta jää muulle touhulle. Jo yksi iltapäivä on nostanut tekemisen tasoa, Tarvonen kertoo kokemuksista.

− Tässä mallissa tavoitellaan vähän jenkkiläistä high school -meininkiä. Ainakin yhtenä, kahtena päivänä harjoitukset on jo tehty, kun koulu päättyy ja iltaan saa teini-ikäiselle tärkeää vapaa-aikaa, lisää Kallislahti.

Raami valmis – nyt hiotaan yksityiskohtia

Kehys toiminnalle on nyt luotu. Urhean Tarvonen kertoo isossa kuvassa palautteen olleen positiivista.

− Näin laajassa toiminnassa, joka käsittää kaikki Vantaan yläkoulut ja liikuttaa noin 800 nuorta, tulee väistämättä esille yksityiskohtia, joita tulee hioa. Keskeisin kehittämisen paikka on kokonaistoiminnan koordinoinnissa. Tätä on käyty Urhean kanssa läpi ja jo sovittu lisäresursseista. Aiomme perustaa tähän koordinaattorin toimen, kertoo Kallislahti ja lupaa ohjelmalle jatkuvuutta.

− Toista vuotta nyt mennään ja mukana ovat kaikki 7., 8. ja 9. luokat. Ohjelmaa ajetaan nyt ylös. Seuraavat kolme vuotta parannamme konseptia.

Vaikka urheilijoiden arkea halutaan petrata, niin tämän ikäisten kohdalla tavoitteena ei ole urheilijoiden menestyminen. Arvo nähdään yhteisöllisyyden nostamisessa.

− Yleisvalmennuksen tunneilla eri lajien urheilijat pääsevät yhdessä liikkumaan ja seuravalmennuksessa treenataan yli seurarajojen. Tämä kaikki lisää yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista, Kallislahti painottaa.

Perusopetuksen johtaja Kalo toivoo seuroja vielä vahvemmin mukaan yhteiseen linjaan.

− Lähtökohtana on saada urheilevien nuorten arki paremmaksi. Vielä on töitä. Aika moni seura on jo mukana esimerkiksi siinä, että keskiviikkoisin ei ole iltatreeniä, kun iltapäivällä on jo ollut harjoitus. Loputkin olisi vielä hyvä saada mukaan.

Toiminta on haluttu pitää avoimena kaikille, eikä valmennukseen mukaan pääsyyn ole testejä tai vaatimuksia − vain kiinnostus urheiluun ja harjoitteluun.

− Haluamme pitää tämän mahdollisuuden auki kaikille. Jyväskylän yliopiston valmennuksen linjan käyneenä tiedän, ettei vielä 15−16-vuotiaista voi sanoa kenestä tulee huippu ja kenestä ei, Kallislahti miettii.

Multala on koululiikunnan vahva puolestapuhuja. Hän kertoo tutkimuksista, joissa on todettu koulussa tapahtuvalla liikunnalla olevan etenkin vähän liikkuville erittäin suuri merkitys. Lisäksi liikunta parantaa tutkitusti oppimistuloksia.

− Kaikista ei kasva kansainvälisiä tai kansallisiakaan huippuja, mutta liikunta on aina hyväksi. Tämä malli on aktiivisesti urheileville, mutta muuhun liikuttamiseen meillä on toisenlaisia toimenpiteitä. Koulun yhteyteen pitäisi tuoda yhä enemmän liikuntaa, Multala kommentoi.

− Tätä toimintaa voisi hyvin mallintaa muissakin kunnissa – tai sitten koulukohtaisesti, hän kannustaa.

− Tässä on erinomainen esimerkki siitä, miten eri tahojen yhteistyöllä voidaan tukea nuorta urheilijaa. Tai toisinpäin ajateltuna, että kuinka monta eri tekijää tarvitaan, jotta iso kokonaisuus saadaan toimimaan, summaa Tarvonen

Kuva: Anna Vlasoff

 

Vantaan yläkoulutoiminnan tunnuspiirteet

  • Vantaalla on lähikouluperiaate
  • Aloitettiin 2016. Syksyllä 2017 toiminnassa on mukana noin 830 urheilevaa oppilasta 7.-9.-luokilta
  • Toiminta on tarkoitettu vantaalaisten yläkoulujen oppilaille, jotka harrastavat seuroissa urheilua aktiivisesti ja tavoitteellisesti.
  • Tuetaan urheilevien nuorten koulunkäynnin ja urheilun tasapainoista yhdistämistä
  • Kaikki kunnan 19 yläkoulua (17 suomenkielistä, 1 ruotsinkielinen, 1 kv. koulu) ovat samassa viikkolukujärjestyksessä URHEA-toiminnan osalta
  • Viikoittain oppilaille tarjotaan kaksi seuraharjoitusta ja liikunnanopettajan johdolla URHEA –valinnaisliikunta
  • Harjoitukset ovat monilajisia yleisharjoituksia sekä lajiharjoituksia, jotka ovat avoimia kaikkien eri seurojen urheilijoille
  • Urhea -valinnaisliikunnan sisältö noudattaa Suomen Olympiakomitean Kasva urheilijaksi -yleisvalmennuksen oppisisältöjä
  • Toiminta on oppilaille maksutonta
  • Seurat saavat kunnan seuratukea valmennuksen toteuttamiseen. Liikuntatilat ovat maksutta käytettävissä.

Lue lisää aiheesta: Vantaa mahdollistaa urheiluharrastamisen yläkouluissaan


Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan koulu- ja leiritysmallien tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoulutoiminta on osa suomalaisen urheilun kaksoisuramallia (dual career). 
Lisätietoja.
Seuraa toimintaa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #yläkoululeiritys #kaksoisura