Euroopan komissio puuttui urheilun lajiliittojen pyramidimalliin
Euroopan komissio julkaisi viime viikolla päätöksensä Kansainvälistä Luisteluliittoa (ISU) koskevasta tapauksesta. Hollantilaiset pikaluistelijat Mark Tuitert and Niels Kerstholt tekivät vuonna 2014 valituksen Euroopan komissioon koskien Kansainvälisen Luisteluliiton sääntöjä. ISU ei suostunut hyväksymään Dubaissa tuolloin järjestettäväksi suunniteltua kilpailua, johon luistelijat halusivat osallistua, sillä tapahtuman vedonlyönti nähtiin integriteettiriskinä. ISU:n sääntöjen perusteella urheilijoille voidaan jakaa sanktioita osallistumisesta luistelutapahtumiin, joita ISU ei ole hyväksynyt. ISU:n mukaan luistelijoiden osallistuminen Dubain tapahtumaan olisi voinut johtaa jopa elinikäiseen poissulkeminen luistelun arvokilpailuista. Hollantilaisluistelijoiden valituksen mukaan tämä sääntö rajoitti heidän ammatinharjoittamistaan ja samalla ISU käytti hallitsevaa asemaansa estääkseen uusien pikaluistelutapahtumien järjestäjiä tulemasta markkinoille.
Euroopan komission päätöksen mukaan ISU:n säännöt rikkovat EU:n kilpailusääntöjä. Komission mukaan ISU:n säännöt rajoittavat ISU:n ulkopuolisten kilpailujärjestäjien oikeutta tulla markkinoille ja rikkovat myös EU:n kilpailulainsäädäntöä, joka takaa urheilijoille oikeuden osallistua haluamiinsa tapahtumiin. Komissio viittaa päätöksensä artiklaan 101, jossa puututaan kilpailua vääristäviin kartelleihin. Komission mukaan urheiluun sovelletaan EU:n kilpailusääntöjä, jos ”elin, joka määrittelee säännöt, tai yritykset ja henkilöt, joihin säännöt vaikuttavat, harjoittavat taloudellista toimintaa”.
Päätös vaikuttaa urheilun pyramidimalliin
Euroopan komission päätös liittyy keskeisesti urheilun kaupallistumiseen ja kysymykseen siitä, mikä lopulta on kansainvälisten urheilun hallintoelinten valta päättää omasta lajistaan ja sen kehityksestä. Ns. Urheilun pyramidimallin mukaan Kansainvälisillä liitoilla on käytännössä yksinoikeudellinen asema määritellä oman lajinsa sääntöjä sekä toimintanormeja. Näillä säännöillä ja toimintanormeilla on pyritty varmistamaan se, että kunkin lajin sisällä on yhteinen toimintapata ja säännöstö, jonka perusteella lajin kilpailut järjestetään.
Kansainvälisen Luisteluliiton tapauksessa sen säännöt asettavat ehtoja kilpailujenjärjestäjille liittyen kilpailun terveys- ja turvallisuusmääräyksiin sekä integriteettivaatimuksiin. Urheilun vakiintuneiden käytäntöjen mukaan kansainväliset urheilun hallintoelimet päättävät näistä säännöistä, joilla myös taataan osallistuvien urheilijoiden turvallisuus tapahtumissa. Euroopan komission päätöksen mukaisesti on kuitenkin mahdollista, että urheilukilpailuiden järjestäminen vapautuu yksityiselle kilpailulle aiempaa suuremmassa määrin ja urheilun perinteinen pyramidimalli muuttaa muotoaan.
Komission päätöksen vaikutukset saattavat kohdistua voimakkaasti myös urheilun ruohonjuuritasolle, koska urheilun sisäisen solidariteettimekanismin turvin kilpailuista saadut voitot on lähkökohtaisesti käytetty urheilun sisällä sen kehittämiseen ja myös ruohonjuuritason toimintaan. Yksityisisten toimijoiden intressit ovat voimakkaammin kaupallisia, mikä saattaa tulevaisuudessa muuttaa rahavirtojen kulkua urheilujärjestöiltä sijoittajien suuntaan.
Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach peräänkuuluttikin Brysselissä EU-jäsenvaltioiden urheilusta vastaaville ministereille pitämässään puheessaan eurooppalaisen urheilumallin turvaamista korostamalla ruohonjuuritason työn ja urheilun yhteiskunnallisen roolin tärkeyttä.
– Jos Euroopassa kaikkea arvioidaan vain liiketoiminnan näkökulmasta, niin menetämme urheilun yhteiskunnallisen arvon. Urheilu on paljon muutakin kuin liiketoimintaa, Bach sanoi.
Euroopan komission päätöksen mukaan Kansainvälisen Luisteluliiton tulee muuttaa kilpailulain vastaiset säännöt seuraavan 90 päivän kuluessa. Kansainvälinen Luisteluliitto on ilmaissut tyytymättömyytensä päätökseen ja on mahdollista, että se valittaa tapauksesta EU:n tuomioistuimeen.