Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
27.12.2017 | Huippu-urheilu

Yläkoulutoiminnan kautta kohti urheilijan huippuvaihetta

Valtakunnallisen yläkoululeirityksen toinen vuosi on käynnissä 11 eri urheiluopistolla. Saatu palaute on ollut erittäin positiivista, ja kysyntää tuntuu olevan todella paljon. Yhteinen sisältö ohjaa sekä koulumallia että leiritystä ja antaa raamit yläkoulutoiminnalle ympäri Suomen.

– Leiritoiminta on vähän erilaista, kuin mitä lajit ovat tottuneet järjestämään urheilijoilleen. Olemme kuitenkin löytäneet lajiliittojen kanssa nopeasti yhteisen sävelen, kertoo Kisakallion yläkoululeirityksen koordinaattori Kari Seppänen.

Kisakalliossa järjestetään vuosittain 20 yläkoulutoiminnan leiriviikkoa, ja kokonaisuutta pyörittää noin 50 hengen koneisto. Isoin Kisakalliossa harjoitteleva laji on käsipallo, jonka toiminnassa on mukana noin 250 oppilasta. Käsipalloliitossa leiritys on kytketty osaksi maajoukkuetoimintaa.

– Yläkoululeiritys on pelaajan maajoukkuepolun ensimmäinen osa, jossa painopiste on urheilijaksi kasvamisessa ja pelaajakehityksessä, kertoo Käsipalloliiton valmennuspäällikkö Ken Sirenius.

Sirenius uskoo, että yläkoulumallin kautta lajin pariin kasvaa pelaajia, joilla on todelliset rahkeet kansainvälisille kentille. Käsipallopelaajat jaetaan Kisakallion yläkoululeireillä tasoryhmiin, mikä tuo tehoja lajiharjoitteluun.

– Leireihin kuuluu myös elämäntaito-, ravinto- ja psyykkinen valmennus sekä Kisakallion erinomaisesti hoitama fyysinen harjoittelu. Tämä on todella hyvä paketti nuorille pelaajille ja uskon, että systeemi tulee parantamaan nuorten maajoukkuemenestystä, Sirenius kiittelee.

Eväitä arkeen leirien välille

Lajeille 12 – 16 -vuotiaiden nuorten ikäluokka on tärkeä. Siinä vaiheessa opetellaan juuri niitä urheilijaksi kasvamisen tietoja ja taitoja, joita yläkoulutoiminta koordinoidusti tarjoaa.

– Lajisisältöjä tukeva, yhteinen yläkoulusisältö kannattaa ottaa käyttöön ja hyödyntää lajille parhaiten sopivalla tavalla. Tarkoitus on saada tehtyä urheilijan vuodesta mahdollisimman ehjä kokonaisuus, Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paananen sanoo.

Toteutustapoja on monia, mutta Paananen kannustaa lajiliittoja miettimään, millä tavalla leiritys istuisi lajin olemassa olevaan leiritystoimintaan. Käsipalloliiton tavoin myös Suunnistusliitossa lajin oma valmennuslinjaus ja opetussuunnitelma ohjaavat yläkoululeirityksen valmennusta. Tämänkin lajin parissa vastaanotto on ollut lämmin.

– Kisakallion leiritys keräsi heti ensimmäisenä vuonna täydet 50 osanottajaa. Tänä vuonna olemme laajentaneet toimintaa myös Varalaan ja Vuokattiin, kertoo Suomen Suunnistusliiton huippu-urheilupäällikkö Katri Lindeqvist.

Suunnistaja Matilda Latvala haki mukaan 9.luokan yläkoululeiritykseen, koska halusi lisää tietoa harjoittelunsa tueksi. Leireillä Matilda tapaa suunnistuskavereitaan ja näkee, miten muut treenaavat.

– Olen saanut harjoitteluun enemmän motivaatiota ja rutiineja. Leirien myötä tiedän, että harjoittelen oikein. Kisakalliossa tulee varmasti myös syötyä ja nukuttua hyvin, Matilda kertoo.

Leireille osallistumisen ehto on se, että opiskelut hoidetaan laadukkaasti. Kisakallion Seppänen muistuttaa, että vaikka leiritystä tehdään urheilun takia, ei sitä voida järjestää mikäli koulusuoritukset alkavat sen takia kärsiä. Matildalle itsenäinen opiskelutyyli sopii hyvin.

– Järjestelyt koulun kanssa ovat sujuneet hyvin ja Kisakalliossa on varattu hyvin aikaa koulutöitä varten. Olen tehnyt fysiikan kokeitakin leirien aikana, Matilda kertoo.

Myös Matildan äiti Terhi Latvala on tyytyväinen leirikokonaisuuteen. Hän kiittää erityisesti sitä, että harjoittelusta on tullut sopivassa suhteessa tavoitteelliseempaa ja rakenteellisempaa. Matilda on myös saanut uusia kavereita lajin parista.

– Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, miten mietittyä ja organisoitua kaikki on. Erityisen hienoa on se, että leirit ovat niin kokonaisvaltaisia. Nuoret oppivat leireillä asettamaan tavoitteita tuleville kausille ja noudattamaan harjoitusohjelmia, hän kertoo.

– Äitinä on ollut myös kiva huomata, kuinka sosiaalista leiritoiminta on. Kilpailut ovat nykyään iloisia jälleennäkemisen paikkoja, hän jatkaa.

Yläkoulutoiminnassa kasvatetaan urheilijoita

Yläkoulutoiminta opettaa nuoria itsenäiseen työskentelyyn, vastuun ottamiseen ja arjen aikatauluttamiseen. Tällaisia taitoja tarvitaan esimerkiksi urheilulukiolaisena. Ensi syksynä Kisakallion käsipallolukioon siirtyy ensimmäinen ikäluokka, joka on ollut mukana käsipallon yläkoululeirityksessä. Vuokatti-Rukalla vastaava toiminta käynnistettiin jo seitsemän vuotta sitten. Vuokatti-Rukan urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori Vesa Mäkipää kertoo, että yläkoululeirityksen vaikutus on ollut suuri.

– Urheilulukioon hakevista näkee, että nuorten urheilullisuudessa on menty selvästi eteenpäin. Myös urheilulukion arkeen totuttautuminen on helpompaa, kun urheilulliset elämäntavat on opittu jo yläkouluvaiheessa, Mäkipää sanoo.

Yläkoululeirityksen nuoret viettävät kolmen vuoden aikana Vuokatti-Rukan urheiluakatemian harjoituksissa parhaimmillaan 90 vuorokautta. Akatemiavalmennuksen putkea on mahdollista jatkaa myös urheilulukioissa sekä varusmiespalveluksen yhteydessä.

– Sellaisiakin urheilijoita meillä jo on, jotka ovat käyneet koko putken läpi yläkoulusta armeijaan. Ja sen jälkeen päättäneet jäädä tänne harjoittelemaan, Mäkipää kertoo.

Vuokatti-Rukan urheiluakatemian oppilaitoksiin tullaan olosuhteiden perässä. Yli 85% lukio-opiskelijoista tulee muualta Suomesta, yhteensä yli 70 eri paikkakunnalta. Yläkoululeirityksen nuoret edustavat vähintään yhtä montaa paikkakuntaa, Mäkipää sanoo ja toteaa leirityksen yhdistävän lajien harrastajia maanlaajuisesti.

– Toimintamalli on meille erinomainen ja luonteva. Leiritysmallin avulla nuoret pääsevät harjoittelemaan tarvitsemiinsa olosuhteisiin: lumen pariin.

 

Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan koulu- ja leiritysmallien tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoulutoiminta on osa suomalaisen urheilun kaksoisuramallia (dual career). Lisätietoja

Seuraa toimintaa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #yläkoululeiritys #kaksoisura

Lue lisää aiheesta