Suomen joukkueenjohdon yhteenveto: Onnistuneet kisat!

Suomen joukkue saavutti tänään päättyvistä PyeongChangin talviolympialaisista 6 mitalia ja 14 pistesijaa. Mitaleille ylsi 3 yksilöurheilijaa ja naisten jääkiekkojoukkue. Lisäksi pistesijoja saavutti 4 yksilöurheilijaa ja 6 joukkuetta. Suomen joukkueen johtaja Mika Kojonkoski arvioi, että  Suomi on mennyt talviurheilumaana eteenpäin Sotšin ja PyeongChangin kisojen välillä.

– Mitalimäärämme PyeongChangista on parempi kuin Sotšissa ja myös pistesijoja saavutimme enemmän. Lisäksi pistesijat sijoittuvat aivan mitalien tuntumaan, sillä saimme kolme neljättä sijaa, yhden viidennen sijan ja peräti seitsemän kuudetta sijaa, Kojonkoski sanoo.

Kojonkosken mukaan Suomen talviurheilun tason kehittymistä kertoo se, että Sotšissa 5 mitalia oli joukkueelta erinomainen venyminen, mutta PyeongChangissa 6 mitalia oli ennakko-odotusten mukainen suoritus.

– Mitalien lisäksi meille on tärkeää, että pystymme tuottamaan jatkuvasti enemmän menestyspotentiaalisia urheilijoita lähelle maailman kärkeä. Tässäkin olemme onnistuneet Sotšin ja PyeongChangin välillä.

Valmistautuminen ja puitteet kunnossa

Olympiakomitean kisayksikön johtaja Leena Paavolainen sanoo, että PyeongChangin olympiaprojekti  toteutettiin tiiviissä yhteistyössä urheilijoiden, valmentajien ja lajiliittojen kanssa.

– Valmistelu käynnistettiin heti Sotšin jälkeen ja loimme Sotšin kokemusten pohjalta uudenlaisen mallin Olympiakisoihin valmistautumiseen. Kiersimme viimeisen vuoden aikana laajasti lajien leireillä ja urheilijoiden arjessa ja kuuntelimme urheilijoiden ajatuksia joukkueen ilmeestä, arvoista, matka- ja majoitusjärjestelyistä, asuista ja monista käytännön asioista, Paavolainen taustoittaa.

– Olemme erityisesti onnistuneet parantamaan asiantuntijatoimintaa urheilijoiden tukena. Eri alojen asiantuntijoista koostuvat tiimit ja muut taustavoimat ovat eläneet urheilijoiden arjessa myös Olympialaisten ulkopuolella, jolloin luottamus ja yhteistyö on rakentunut jo matkalla kisoihin.

Paavolaisen mukaan kaikilta olympiaprojektiin osallistuneilta henkilöiltä ja tahoilta kerätään palaute, jota käytetään hyväksi tulevien kisojen valmisteluissa.

Kuuntelemme erityisesti pääosan esittäjiä eli urheilijoita ja lajeja ja teemme analyysimme heidän antaman palautteen pohjalta. PyeongChangissa onnistumiseen on vaikuttanut sekin, että kisajärjestelyt ovat olleet erittäin sujuvat. Asiat ovat toimineet, mikä on helpottanut myös meidän työtämme, Paavolainen kiteyttää.

Onnistumisprosentti korkealla tasolla

Huippu-urheiluyksikön huippuvaiheen ohjelman johtajan Mika Lehtimäen mukaan joukkueen urheilullinen onnistuminen oli hyvällä tasolla.

– Laajan urheilijaseurannan perusteella odotusarvomme ennen kisoja oli 6,35 mitalia. Meillä oli ennakkoon arvioiden 19 mitalimahdollisuutta ja hyödynsimme niistä 31,6 %. Vertailun vuoksi vastaava onnistumisprosenttimme Vancouverissa oli 24% ja Sotšissa vain 14%. Sotšissa kolme mitalia tuli laskennallisten mitalimahdollisuuksien ulkopuolelta PyeongChangissa tällaisia yllätyksiä ei nähty, mutta toisaalta pistesijaodotukset täyttyivät täällä paremmin kuin Sotšissa, Lehtimäki analysoi.

Lehtimäen mukaan urheilijoille pystyttiin rakentamaan olosuhteet, joissa heidän oli mahdollista tavoitella maksimaalista onnistumista.

– Suomen joukkueessa vallitsi hyvä draivi ja yhteishenki, valmistautumisessa tehtiin oikeita asioita ja urheilijoiden menestysedellytykset olivat kunnossa.

– Olemme silti edelleen liian harvojen yksilöiden ja lajien varassa. Yksittäiset onnistumiset ja epäonnistumiset vaikuttavat liian suuresti joukkueen kokonaistulokseen. Meidän pitää kyetä edelleen kasvattamaan maailman huipputasolla kilpailevien urheilijoiden määrää, ja varmistaa että heidän valmentautumisprosessinsa kestävät kansainvälisen vertailun, Lehtimäki kiteyttää.

Kojonkoski: Olemme oikeassa suunnassa

Suomen Olympiakomitean asettama kokonaismitalitavoite tältä olympiadilta on 10 olympiamitalia ja 10 paralympiamitalia PyeongChangin ja Tokion kisoista. PyeongChangin saalis jättää Tokion Olympialaisiin neljän mitalin tavoitteen.

– Tavoite on asetettu kovaksi ja olemme tämän tiedostaneet. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin laskennallisesti täysin mahdollista, sillä meillä on seurantamme mukaan tällä hetkellä viisi top3 -potentiaalin omaavaa ja seitsemän top8 -potentiaalin omaavaa kesäurheilijaa. Äärimmäisen kova tavoite tuo tietenkin on ja vaatii edistysaskeleita seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana, Kojonkoski sanoo.

Olympialajien lisäksi Huippu-urheiluyksikön työ kohdistuu myös laajalti palloilulajeihin ja ei-olympialajeihin, joissa on omat tavoitteensa.

– Näiden lajien edistymistä tulee myös seurata, kun arvioidaan Huippu-urheiluyksikön työtä ja suomalaisen huippu-urheilun tilaa, Kojonkoski muistuttaa.

Kojonkosken mukaan suomalainen huippu-urheilu on saavuttanut kuluneen olympiadin aikana edistysaskelia siinä, että huippu-urheiluverkosto tekee huomattavasti parempaa yhteistyötä kuin aiemmin, ja että resursseja kohdennetaan ja keskitetään järkevämmin ja paremmalla investointilogiikalla.

– Lisäksi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kehittynyt toiminta rakentaa meille parempaa kivijalkaa tulevaisuudelle, mutta näiden toimenpiteiden isoimmat vaikutukset näkyvät huippu-urheilumenestyksessä hitaasti; ehkä vasta tulevan vuosikymmenen lopulla, Kojonkoski sanoo.

Kisojen yhteenvetona Kojonkoski nostaa esiin myös laajemman kysymyksen siitä, kuinka Suomi pystyisi jatkossa lähettämään selvästi menestyspotentiaalisempia joukkueita Olympiakisoihin.

– Kyse on suomalaisten ihmisten elämäntavasta, lahjakkuuksien löytämisestä ja heidän viemisestään maailman huipulle. Siitä vastuun kantaa koko suomalainen yhteiskunta; Kotien ja koulujen liikuntakasvatus, seuratyö, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toiminta, lajiliittojen tekemä työ, julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus ja tietenkin myös kokonaisuutta koordinoiva Olympiakomitea, Kojonkoski päättää.