Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Urheiluväki yhtä jalkaa kiusaamista ja häirintää vastaan

Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Olympiakomitea järjestivät kiusaamisen ja häirinnän vastaisen seminaarin. Yhtä jalkaa -tilaisuus oli suunnattu koko urheiluyhteisölle, kuten lajiliitoille, urheilun vaikuttajille ja seuratoimijoille. Mukana oli lähes sata osallistujaa.

Seminaarin avasi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

– Aihe on valitettavan ajankohtainen Suomessa ja kansainvälisesti, hashtag #metoo nousi viimeksi esille Helsingin Sanomissa viikonloppuna ja Oscar-gaalassa. Seminaari on monipuolinen ja tuo paljon ajatuksia ja ideoita urheilulajeille, jotka tekevät työtä häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeän asian äärellä ollaan, hän totesi.

Likesin erikoissuunnittelija Matti Hakamäki  kävi läpi puheenvuorossaan hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan tyypillisiä piirteitä ja tunnusmerkkejä oikeustapausten ja niiden asiakirjojen pohjalta. Hän kertoi miten hyväksikäyttö on tyypillisesti rakentunut ja sen mahdollistaneista tekijöistä edeten tapauksiin reagointiin ja puuttumiseen.

– Riippuvuussuhteeseen perustuvaan hyväksikäyttöön liittyi kaavamaisia piirteitä. Uhria valmistellaan, luodaan vaikutelma erityisyydestä, tarjotaan huomiota ja illuusio tasavertaisuudesta ja välittämisestä. Tyypillistä on myös eristäminen, yhteiseen salaisuuteen sitominen ja syyllistäminen. Turvallisessa aikuisen roolissa ei pysytä. Yleisiä riskejä ovat valtasuhde, matkat sekä alkoholin käyttö lapsen tai nuoren kanssa, Hakamäki analysoi.

Urheilupsykologian asiantuntija Martina Roos-Salmi jatkoi aiheesta kertomalla, kuinka luodaan turvallinen ja toimiva urheiluyhteisö. Neljä avainasiaa kiusaamisen ja häirinnän torjumisessa ovat ymmärrä, tunnista, toimi ja ennakoi.

– Maailma muuttuu yksi teko kerrallaan, tarvitaan viisautta ja rohkeutta toimia! On oltava tietoa, uskallus puhua ja puuttua sekä velvollisuus välittää. Tietoa aihepiiristä on saatava koko urheiluympäristöön, ei riitä, että me olemme täällä tänään. Toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä on luotu ja saatavilla, hän korosti.

– Myös kiusaamista ja häirintää kokeneiden tukemista ja auttamista on tärkeä jatkaa. Kiusattu ei tarvitse leimaantumista uhriksi. Yleensä kun normaali arki ja toiminta jatkuvat, se on hyvä tie eteenpäin ja ulos tilanteesta, tarvittaessa ammattiavun tuella. Apua on saatavilla ja ennuste toipumiseen on usein hyvä myös vakavissa tapauksissa, Roos-Salmi sanoi.

Omat kokemukset auttavat tunnistamaan ja puuttumaan

Ratsastuksen maajoukkuevalmentaja, kouluratsastaja Marko Björs jakoi seminaarissa oman selviytymistarinansa. Hän koki nuorena ratsastusurheilijana koulukiusaamista lajivalinnastaan.

– Koulu oli painajainen, talli unelma ja hevoset pelastus. Kiusaaminen alkoi sulkemisella ryhmästä, sitä seurasi nimittely ja haukkuminen ja lopuksi se kääntyi fyysiseen väkivaltaan. Ratsastus ja hevoset pelastivat elämäni. Kun pääsin tallille, koin että olen tärkeä ja riitän. Erilaisuus ja herkkyys kääntyivät lopulta voitokseni, sain kilpahevosia käyttööni, aloin menestyä ja pääsin mukaan joukkueisiin voittamaan PM- ja EM-mitaleja.

Omat kokemukset ovat auttaneet Björsiä tunnistamaan ja puuttumaan nopeasti ongelmatilanteisiin.

– Ensimmäinen asia on ennaltaehkäisy, luodaan yhdenvertaisuuden ja kiusaamattomuuden säännöt. Niistä puhutaan avoimesti ja varmistetaan, että kaikki ymmärtävät, mitä Reilu Peli tarkoittaa käytännössä. Jos syrjintää esiintyy, se otetaan vakavasti ja siihen puututaan heti. Valmentajien vertaistuesta on ongelmatilanteissa apua, lisäksi tarvitaan myös koulutusta, tietoa ja asioista avoimesti puhumista.

Nykyään Björs valmentaa nuorten ja junioreiden kouluratsastuksen maajoukkueita ja on tunnettu myös ansiokkaana Reilun Pelin rakentajana.

-Urheilijana olen etuoikeutettu, kun toimin lajissa, jossa mukana on hevonen. Hevonen ei syrji, se ottaa vastaan jokaisen sellaisena kuin on. Hevosta ei voi pomottaa tai alistaa, koska jos menetät sen luottamuksen, et saa sitä takaisin. Hevonen tarvitsee hyvän ja luotettavan laumanjohtajan, jota se kunnioittaa.  Oikeastaan tämä on aika sama asia valmennettavien kanssa.

Käytännön askelia tutkimuksen, tiedon ja kampanjoiden kautta

Aihetta valotettiin myös eri tulokulmista käytännön tasolla. Setan nuorisotyön koordinaattori Heta Hölttä avasi teemaa sukupuolinormien näkökulmasta. Hölttä avasi käytännön esimerkein, mitä pitää ottaa huomioon, kun seurassa on transsukupuolinen nuori.

Suomen urheilun eettinen keskuksen, SUEKin, tutkimuspäällikkö Nina Laakso kertoi urheiluseuroille suunnitellusta häirintäkyselystä.

Suomen Jääkiekkoliitto on kehittänyt epäasiallisen urheilukäyttäytymisen ehkäisemiseksi raportointikanavan yhdessä Väestöliiton kanssa. Mahdollisia raportoitavia asioita voivat olla esimerkiksi kiusaaminen, väkivalta, päihteet ja hyväksikäyttö. Raportointikanavaa voivat jatkossa hyödyntää kaikki lajit, ja se lanseerataan myöhemmin keväällä. Hanketta esitteli liitosta Jaakko Luumi.

Suomen Taekwondoliiton nuorisovastaava Tiiu Tuomi esitteli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa, kamppailulajien toteuttamaa Kamppailija ei kiusaa -kampanjaa. Kampanjan avulla autetaan seuroja luomaan yhteisöllinen, sovinnollinen ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, millä ehkäistään ja vähennetään kiusaamista. Yhteinen missio on, ettei kukaan koskaan kiusaa ketään. Kampanjalla tavoitellaan lasten ja nuorten ohella myös aikuisharrastajia, ja sen menestyksekkäistä tuloksista hyötyvät myös muut lajit.

Päivän fasilitaattori Sirpa Korkatti koosti yhteen urheiluyhteisön yhdessä tekemisen ja voimien yhdistämisen merkityksen.

Materiaalia, koulutuksia ja verkostoja on runsaasti saatavilla. Olympiakomitean Lupa välittää – lupa puuttua -opas on päivitetty vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vapaasti lajiliittojen ja seurojen käytössä. Ratsastajainliitto on laatinut kiitetyn Yhtä jalkaa – Ratsastuksen Reilu Peli -oppaan, jota hyödynnetään ahkerasti myös muissa lajeissa.

– Seminaari koettiin tärkeänä päänavauksena haastavan aiheen käsittelyyn. Työ kuitenkin jatkuu ja jalkautuu edelleen, tärkeänä askeleena tietoisuuden ja työkalujen lisääminen, kiteyttivät seminaarin käytännön valmisteluista vastanneet Olympiakomitean vastuullisuus- ja yhteisömanageri Elina Laine ja Ratsastajainliiton seurapalveluiden linjapäällikkö Nina Kaipio.

Materiaaleja
Lupa välittää – lupa puuttua
Ratsastajainliiton Yhtä jalkaa -opas