Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman avulla luodaan uutta urheilukulttuuria

Nuorten urheilijoiden matkaa kohti huippua mahdollistetaan Olympiakomitean koordinoimassa urheiluakatemiaohjelmassa jo yläkouluikäisistä saakka. Tavoitteena on urheilijoiden täysipainoisen harjoittelun ja opintojen yhdistäminen. Oppilaitosten ja urheilun edustajat kokoontuvat loppuviikosta neljänteen valtakunnalliseen yläkouluseminaariin Lappeenrantaan, jossa lanseerattiin myös uusi yritysyhteistyömalli toimintaa tukemaan.

Urheilun ja yläkoulujen yhteistyö kasvaa vahvassa myötätuulessa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa

Urheiluakatemioiden verkostossa toimii tällä hetkellä 160 yläkoulua, joissa liikuntaa painotetaan oppiaineena. Lukuvuonna 2017-2018 mukana on jo lähes 9000 yläkoululaista.

– Toimintaa kehitetään jatkuvasti koulujen ja urheilun eri toimijoiden yhteistyöllä valtakunnallisen yhteistyömallin mukaisesti. Yhteinen sisältö ohjaa niin koulujen toimintaa kuin esimerkiksi yläkouluikäisten lajikohtaista leiritystäkin, kertoo Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paananen.

Viime vuonna käynnistettiin myös kolmen vuoden urheiluyläkoulukokeilu, jossa rakennetaan kokonaan uutta urheiluyläkoulumallia urheileville nuorille. Kokeilussa mahdollistetaan kymmenen liikunta- ja urheilutuntia kouluviikon aikana. Tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta myös elämäntaitojensa kehittämiseen, sekä valmiuksia opintojen ja urheilun yhdistämiseen.

-Kokeilun tulokset on tarkoitus jalkauttaa urheiluakatemiaverkoston kautta eri puolille Suomea. Mukana on tällä hetkellä 22 koulua, jotka toimivat myöhemmin alueellisina urheiluyläkoulutoiminnan osaamiskeskuksina. Toiminta on jatkossa avointa kaikille, joita kiinnostaa urheilevien nuorten toiminnan kehittäminen yhdessä sovittujen linjojen mukaisesti, vinkkaa Paananen.

-Tulevaisuuden huiput kasvavat urheiluakatemioissa. Mitä paremmat edellytykset heille luodaan jo uran alkuvaiheessa, sitä vakaammalla pohjalla on myös suomalaisen urheilun tulevaisuus. Liikunnallisen elämäntavan myötä myös kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, kun tulevaisuuden työelämään kasvaa terveempiä aikuisia.

Sisältösuositukset yläkoulutoimintaan asiantuntijoiden yhteistyöllä

Olympiakomitean, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn sekä laajan asiantuntijajoukon yhteistyöllä on rakennettu sisältösuositukset sekä oppilaille että opettajille. Eri vuosiluokille on suositusten pohjalta tuotettu Kasva urheilijaksi -harjoituskirjat, joissa urheilijan polun valintavaiheen asiat tuodaan käytännön tasolle ja jokapäiväiseen arkeen.

-Sisältöjen avulla tuetaan nuoren urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä. Urheilijan elämäntaitojen, terveyden, unen ja levon, ravinnon, psyykkisten taitojen ja muiden teemojen kautta rakennetaan nuoren valmiuksia ottaa vastuuta omasta elämästään sekä yhdistää koulunkäynti ja urheilu tasapainoisella tavalla arjessa, kuvailee lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Laura Tast.

Kasva urheilijaksi -harjoituskirjat ovat ainutlaatuinen innovaatio, kirjallista oppimateriaalia ei ole aikaisemmin ollut saatavilla suomalaisessa liikunnan ja urheilun opetuksessa.

-Ensimmäistä kertaa koulujen käytössä on valtava määrä asiantuntijatietoa kirjallisessa muodossa. Harjoituskirjoja voi hyödyntää monilla eri tavoilla aktiivisessa oppimisprosessissa, esimerkiksi itseopiskelumateriaalina, vinkkaa Tast.

Yläkoulutoiminta merkittävää myös urheilun kestävän kehityksen näkökulmasta

Myös KIHU liputtaa urheiluyläkoulutoiminnan puolesta. Nuoren mahdollisuus harrastaa urheilua on usein riippuvainen vanhempien varallisuudesta, joten mallin avulla on mahdollista ratkaista myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ongelmia.

-Urheilutoiminnassa inhimillinen ja sosiaalinen kestävä kehitys tärkeää. Vanhempien varallisuus ei saa olla yläkouluikäisten harrastamisen ”soveltuvuuskoe”, sanoo KIHUn urheilusosiologiaan erikoistunut tutkija Outi Aarresola.

-Opintojen ja urheilun yhdistävä kaksoisura turvaa urheilijan tulevaisuutta urheilu-uran jälkeen ja tukee yksilön mahdollisuuksia hyvään elämään. Tukirakenteiden kehittämisessä ja urheilijan kaksoisura-ajattelussa ollaan oltu Suomessa etujoukoissa kansainvälisestikin, jatkaa Aarresola.

Myös nuoret itse arvostavat mahdollisuutta olla samanhenkisessä seurassa. Tutkimusten mukaan he haluavat hakeutua samantyyppisten ihmisten seuraan, jossa he kokevat, että heitä ymmärretään ja arvostetaan.

Yritysyhteistyöllä lisää vaikuttavuutta toimintaan

Olympiakomitea on kehittänyt myös yritysyhteistyömallin, jossa yritysten avulla tuetaan urheiluakatemioiden toimintaa ja kasvua. Alkuvaiheessa tukea suunnataan erityisesti yläkoulutoimintaan, tulevina vuosina koko Suomen Urheiluakatemiat -brändiä vahvistetaan ja toiminnan valtakunnallista huomiota lisätään.

Ensimmäisessä aallossa yhteistyössä ovat mm. P&G ja Lumoava sekä myöhemmin julkaistavat yritykset. Lisäksi paikallisilla Osuuspankeilla on mahdollisuus tehdä Kasva urheilijaksi -materiaalilahjoituksia valitsemilleen yläkouluille.

Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on vuoteen 2021 mennessä mahdollistaa 600 000 tuntia laadukasta akatemiavalmennusta yli 10 000 yläkouluikäisille nuorelle sekä saada Kasva urheilijaksi -sisällöt tukemaan yli 200 yläkoulussa opiskelevan nuoren urheilijaksi kasvua.

– Yritysyhteistyömallissa ohjataan lisäresursseja yläkoulutoiminnassa mukana olevien urheiluvalmentajien palkkaukseen ja valmennuksen laatua lisätään valmentajakoulutusten avulla. Valmentajapalkkauksen tukimallia pilotoidaan vuoden 2018 aikana urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevissa kouluissa ja urheiluakatemioiden verkostossa olevissa yläkouluissa. Saatujen kokemusten pohjalta rakennetaan pysyvä ja laajennettu malli Suomen Urheiluakatemioiden yläkoulutoiminnan tukemiseen, kertoo Olympiakomitean kaupallinen johtaja Samuli Vasala.

 

Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan koulu- ja leiritysmallien tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoulutoiminta on osa suomalaisen urheilun kaksoisuramallia (dual career). Lisätietoja

 

Kuva: Anna Vlasoff