Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
23.03.2018 | Huippu-urheilu

Paraurheilijan urheiluakatemiapolku alkaa jo yläkoulussa

 Yläkouluaika on tärkeä vaihe urheilijan polulla – nuori kasvaa urheilun harrastajasta tavoitteelliseksi urheilijaksi. Innostus syvenee intohimoksi, monipuolisista liikuntataidoista jalostuu vahvat lajitaidot, hyvä harjoitettavuus tarkentuu systemaattiseksi harjoitteluksi ja urheilulliset elämäntavat luovat edellytykset terveeksi urheilijaksi kasvulle.

– Lapsuusvaiheesta tutut laatutekijät muotoutuvat valmentajien, opettajien ja perheen tuella menestystekijöiksi ja mahdollistavat siirtymisen huippuvaiheeseen, summaa Paralympiakomitean Katja Saarinen.

Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää nuoren taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea häntä urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä muun muassa ajankäytöllisesti. Yläkoulutoimintaa toteutetaan sekä kouluissa että leirityksenä.

– Urheiluakatemiaverkostoon kuuluva yläkoulu tukee urheilijan kasvua mahdollistamalla urheilijalle toimivan valmentautumisen koulupäivän yhteydessä. Leirimallissa urheiluopisto tarjoaa urheilijoille leirityskokonaisuuden, jonka tarkoitus on antaa eväitä arkeen leirien välisenä aikana, Saarinen kertoo.

Leiritysmalli on erityisen soveltuva olosuhdelajien nuorille sekä oppilaille joiden koulut eivät kuulu urheiluakatemiaverkostoon.

Rohkeasti mukaan yläkoulutoimintaan

Yläkoulutoiminta on avointa kaikille lajeille ja ulottuu myös paraurheilijoihin. Toistaiseksi mukana on vain muutama kymmen paraurheilijaa, vaikka tilaa olisi moninkertaiselle osallistujamäärälle.

– Valtakunnallisesti akatemiatoiminnassa on mukana noin 100 paraurheilijaa, mutta suurin osa on vanhempia toisen asteen ja korkea-asteen (huippu-vaiheen) urheilijoita, kertoo Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kilpa- ja huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomas Törrö.

Ylivoimaisesti eniten akatemiaurheilijoita on pääkaupunkiseudulla, Törrönen kertoo. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean toiminnassa yleisurheilu on paralajeista suosituin. Törrönen uskoo Leo-Pekka Tähden ja Amanda Kotajan menestyksen vauhdittaneen yleisurheilun suosiota, mutta kertoo että Urheassa myös yleisurheiluvalmennus on huippuluokkaa.

– On akatemiakohtaista, minkä lajien valmennusta niissä on tarjolla. Suomen Urheiluliiton parayleisurheilun päävalmentaja Maarit Kurki toimii Urhean ympäristössä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen että lajin harrastajia on nimenomaan tällä alueella, Törrönen kertoo.

Törrönen painottaa, että paraurheilijoilla on samat mahdollisuudet hakeutua yläkoulutoimintaan kuin vammattomillakin urheilijoilla. Vaikka paralajeissa myöhäinen akatemiatoimintaan kiinnittyminen on yleisempää kuin vammattomilla urheilijoilla, niin Törrönen kannustaa hyödyntämään yläkoulutoiminnan mahdollisuudet.

– Yläkoulujen painotettu opetus on avointa ihan kaikille. Jos soveltuvuuskokeessa on jotain osa-alueita, joita ei vamman takia pysty suorittamaan, niin autamme kouluja kokeiden soveltamisessa, hän sanoo.

Törrönen muistuttaa, että vammattomillakin urheilijoilla voi soveltuvuuskokeiden aikaan olla jokin väliaikainen este suorittaa jotain tiettyä soveltuvuuskokeen osa-aluetta.

– Rohkeasti mukaan, hän kannustaa.

Yläkoulutoiminnalla voidaan nostaa urheilijoiden motivaatiotasoa

Yläkoulutoiminnan kantavia teemoja on kolme: monipuoliset motoriset taidot ja fyysiset ominaisuudet, psyykkiset taidot ja elämäntaidot sekä lajivalmentautuminen.

– Tarkoitus on nostaa nuorten motivaatiotasoja ja kannustaa urheilullisiin elämäntapoihin, Törrönen sanoo.

Näiden teemojen mukaisesti halutaan kannustaa eteenpäin myös yläkouluikäisiä paraurheiljoita. Vantaalla yläkoululaisten urheilua edistetään innovatiivisen mallin kautta: kaupungissa ei ole erikseen liikuntapainotteisia kouluja, vaan kaikki Vantaan yhdeksäntoista yläkoulua on mukana Urhea-toiminnassa ja jokaisella koululaisella on mahdollisuus osallistua toimintaan.

Alppihiihtäjä Santeri Kiiveri osallistui jo yläkoulussa urheiluakatemian yläkoululeireille ja hakeutui sen jälkeen Kuusamon lukioon päivittäisen lajivalmennuksen ja parempien harjoitusolosuhteiden perässä.

– Olen tykännyt myös siitä, että saman lajin kaverit on lähellä ja luo hyvää henkeä ja motivoi treenaamaan, Kiiveri kertoo.

Kiiveri on vielä harvinainen esimerkki, mutta Törrönen on tyytyväinen siihen, että Kiiverin kaltaisia edelläkävijöitä on olemassa mallina muille paraurheilijoille. Kiiverin lisäksi esimerkiksi Kisakalliossa koripallon yläkoululeiritykseen on osallistunut muutamia pyörätuolikoripallon pelaajia. Pajulahdessa yläkoulutoimintaa pystytään räätälöimään muillekin lajeille kuin integraatiolajeille.

Lajien tulisi huomioida paraurheilijoiden tarpeet paremmin

Tällä hetkellä paralajien yläkoululeiritystä järjestetään vielä vähän, mutta mahdollisuuksia on paljon ja yhteistyötä vammattomien urheilijoiden kanssa voisi tehdä vielä enemmänkin. Törrönen muistuttaa, että useimmat paralajit ovat integroituneet lajinsa lajiliittoon, ja toivoo että paraurheilijoiden tarpeet otettaisiin paremmin huomioon lajien sisällä.

– Kun paraurheilijoiden valmentautuminen on rakennettu sisään lajin valmennusjärjestelmään, nuoret ohjautuvat automaattisesti samojen mahdollisuuksien äärelle kuin vammattomatkin urheilijat, hän sanoo ja kiittää Uimaliittoa sekä Ratsastajainliittoa esimerkillisestä toiminnasta.

Käytännön esimerkkinä Törrönen esittää, että lajiliittojen tulisi ottaa esteettömyys huomioon leirityspaikkojen valintoja tehtäessä. Jos tasavertaisia vaihtoehtoja on kaksi, niin ratkaisun voisi tehdä paralajien tarpeiden kautta.

– Jos urheilija pystyy esteettömästi harjoittelemaan, ruokailemaan ja majoittumaan kohteessa, niin paralajien kannalta lähtökohdat ovat jo ihan hyvällä mallilla, hän sanoo.

– Toimintaympäristöinä urheiluakatemiaympäristöt toimivat avoimena paraurheilijoille kaikissa urheilijan polun vaiheissa, muistuttaa urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paananen.

Lähde mukaan ja ole yhteydessä lähimpään urheiluakatemiaan tai Tuomas Törröseen:

Tuomas Törrönen

valmennuspäällikkö (VAU),  urheiluakatemiaohjelman paraurheilu

tuomas.torronen@vammaisurheilu.fi

p.050 4086152

 

Katja Saarinen

kehittämispäällikkö (Paralympiakomitea)

katja.saarinen@paralympia.fi

 

Kuva: Riku Valleala

Lue lisää aiheesta