Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
10.05.2018 | Huippu-urheilu

Nuori urheilija tarvitsee vahvat tukijat

Nuoren urheilijan arkea rytmittävät päivittäinen harjoittelu ja opiskelu. Tavoitteellisen urheilun yhdistäminen hyvin hoidettuun koulutyöhön vaatii tukiverkoston, joka joustaa urheilijan tarpeiden mukaan. Urheilun ja muun elämän yhdistämisestä puhutaan urheilijan kaksoisurana.

Kaksoisura on määritelty Euroopan tasolla menestyksekkääksi opiskelun, harjoittelun tai työn sekä urheilun yhdistelmäksi, joka mahdollistaa yksilön täyden potentiaalin saavuttamisen elämässä (Dual career quality framework, 2015). Hyvin toteutettuna kaksoisuran osa-alueet etenevät sopivassa tahdissa ja toistaan tukien, eikä urheilijan tarvitse tehdä valintaa urheilun ja opiskelun välillä. Kaksoisuran tukeminen nähdään merkityksellisenä monesta syystä.

– Urheilu-ura on usein luonteeltaan suhteellisen lyhytkestoinen ja voi päättyä myös ennenaikaisesti esimerkiksi loukkaantumiseen. Yksilönkin kannalta kestävä ratkaisu on valmistaa häntä urheilu-uran jälkeen seuraavaan uravaiheeseen. Toisaalta tarvitaan järjestelmä, jotta lahjakkaita urheilijoita ei menetetä systeemin joustamattomuuden vuoksi, sanoo aihetta tutkinut tohtorikoulutettava Milla Saarinen Jyväskylän yliopistosta.

Urheilussa tarvittavia ominaisuuksia ja opittuja taitoja nimitetään myös työelämässä menestystekijöiksi. Vaikka työelämän muutoksia on vaikea ennustaa, organisointikykyä, itsensä johtamisen taitoja, sinnikkyyttä ja päämäärätietoisuutta tarvitaan siitä huolimatta.

Yhä useampi tekee työelämänsä aikana monta työuraa ja kouluttautuu uudestaan. Kaikilla aloilla korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilujärjestelmän tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon, joka tarjoaa hyvän pohjan jatko-opintojen suorittamiseen.

– Kaksoisuran edistäminen on iso juttu myös kansainvälisesti. Euroopan tasolla on laadittu suuntaviivat urheilun ja opiskelun yhdistämisen tueksi ja kaksoisuran tukeminen on EU:ssa keskeisin liikuntapoliittinen strategia, kommentoi Saarinen.

Urheilijan tukiverkosto ratkaisevassa roolissa

Kaksoisurien tutkimus on keskittynyt aiemmin urheilijan yksilöllisten valmiuksien tutkimiseen, mutta viime aikoina on huomattu, että ratkaiseva rooli urheilijan menestyksessä on ympäristöllä.

– Ihmissuhteet ovat tutkimusten mukaan merkittävin tekijä kaksoisuran onnistumisessa. Sosiaalinen tuki erityisesti valmentajien taholta on tärkeää, toteaa Saarinen.

Samaa mieltä ovat joukkuevoimistelija Ella Ratilainen ja jalkapalloilija Valtteri Hiilloskorpi. Molemmat antavat kiitosta niin valmentajille, kuin perheelle ja ystävillekin. Myös joustavuus oppilaitoksen taholta on ensisijaista.

– Omassa lukiossani kaikki toimi todella hyvin ja sain opiskelun ja harjoittelun yhdistettyä joustavasti. Suoritin lukion neljässä vuodessa. Mielestäni vuorovaikutus ja joustaminen opiskelijan ja opettajien välillä on tärkeää ja itselläni oli aina sellainen olo, että minua ymmärretään, sanoo Ratilainen, joka viettää tällä hetkellä välivuotta keskittyen urheiluun ja oikeustieteellisen pääsykokeisiin.

– Opettajien kanssa täytyy keskustella siitä, että urheilun takia tulee väistämättä poissaoloja; se ei ole välinpitämättömyyttä. Siksi lukujärjestysten yksilöllisyys ja joustavuus ovat ykkösjuttu, jatkaa lukion viimeistä vuotta käyvä Hiilloskorpi.

Kuva: Valtteri Hiilloskorpi ja Ella Ratilainen Olympiakomitean Antti Paanasen haastattelussa.

Molemmille on myös selvää, miten urheilijoiden tarpeisiin vastataan.

– Harjoitusolosuhteista on huolehdittava, samoin asiantuntijapalveluiden toimivuudesta, esimerkiksi lihashuollosta ja testauksesta. Urheilijan perustarpeita ovat tietenkin myös riittävä ravinto ja lepo, he toteavat.

Urheiluoppilaitospäivillä palkittiin ansioitunut oppilaitos

Urheiluoppilaitospäivät keräsi Tampereelle Varalaan toukokuun alussa lukuisan määrän osallistujia toisen asteen oppilaitoksista. Päivillä palkittiin nuorten huippu-urheilun ja valmentautumisen tukemisessa ansioitunut urheiluoppilaitos. Palkinnon sai tänä vuonna Kuortaneen urheilulukio, jota kiitettiin erityisesti yhteistyöstä paikkakunnan muiden urheilutoimijoiden kanssa (urheiluakatemia, urheiluopisto) ja yläkouluyhteistyön avaamisesta sekä kunnan yläkoulun että urheiluopiston yläkoululeirityksen kanssa. Lisäksi Kuortaneen lukio on tehnyt pitkäjänteisesti työtä edistääkseen urheilijoidensa kaksoisuraa.

Kuva: Vuoden urheiluoppilaitoksen palkinnon sai Kuortaneen lukio

Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin kultainen kapula vie eteenpäin reilun pelin viestiä ja puhdasta urheilua. Urheiluoppilaitospäivillä kapula siirrettiin Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta Vaasan urheiluakatemialle.

Kuva: Kultainen viestikapula siirrettiin Porista Vaasaan

Lue lisää aiheesta