Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
16.05.2018 | Olympiakomitea | Artikkeli

Mitä kuuluu viimeisille tossuille? Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä!

Ai sä pelaat vieläkin? Koripalloa aktiivisesti harrastava Outi Vaajoensuu toteaa joutuvansa sommittelemaan sopivaa vastausta ”vanhojen” koulukavereiden ihmettelyyn, kun ToPossa 60-luvulla alkanut peliura jatkuu edelleen Pakilan GOL (grand old ladies) joukkueessa.

 Mikä innostaa jatkamaan?

– Minulle pelaaminen on kaikkein mukavin kuntoilumuoto, vaikka harrastan paljon muutakin ryhmäliikuntaa. Peliminuuteista en tosin enää taistele. Tällainen eri-ikäisistä muodostettu joukkue on ihan mahtava yhteisö. Suuri sosiaalinen merkitys korostuu erityisen hienosti kauden avajaisissa ja päättäjäisissä, sanoo Vaajoensuu.

GOL perustettiin 1982 Torpan Pojissa aktiivisen pelaamisen lopettaneiden koripalloilijoiden keskuudesta.

– Vitsailtiin silloin, että mukaan pääsevät kaikki pelaavat naiset, joilla on akateeminen loppututkinto ja/tai kaksi lasta, naureskelee Vaajoensuu. Todellisuudessa mukaan otettiin kaikki halukkaat. Itse odotin silloin tytärtäni, joka nyt 35-vuotiaana pelaa joukkueessa. Alkuperäisestä joukosta on vielä kaksi sissiä mukana. Minä (61) pelaan matsejakin ja Mia (68) on mukana valmentajana. Tällä hetkellä joukkueen ytimen muodostaa tyttäreni ystävät, mukana on myös parit siskokset. Lisänä on vanhoja topolaisia ja muista joukkueista tulleita pelaajia neljänkympin molemmin puolin. Erikseen heitä ei ole tarvinnut rekrytoida, viidakkorumpu on toiminut erinomaisesti.

Parisen vuotta sitten GOL siirtyi Pakilan Visaan, joka Vaajoensuun sanoin hoitaa toiminnan mahdollistamisen ”ihan mahdottoman hyvin”. Vuoroja on kaksi kertaa viikossa, joista puolet on harjoituksia, puolet pelejä. 3. divarin ottelukausi kestää lokakuusta huhtikuun loppuun sisältäen parikymmentä ottelua.

Suhtautumisen eri ikäisten urheiluun Vaajoensuu kokee muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana parempaan suuntaan.

– Muistan omankin asenteeni kaksikymppisenä olleen sellainen, että urheilu oli muka enemmän nuorempien juttua. Oli jotenkin jopa noloa, kun mammat toivat pelipaikalle omia lapsiaan katsomaan. Nyt kun on omaa kokemusta siitä, että pelitapahtumissa viihtyvät lapsenlapsetkin, suorastaan häpeän asennettani. Koen suhtautumisen nykyään olevan hyväksyvää ja kunnioittavaa. Nuoremmat pelaajat toivovat, että hekin pääsisivät vielä kuusikymppisenä edustamaan Suomea pelireissulle Toscanaan!

Muillekin kuin koulukavereille tiedoksi, että pelit jatkuvat. Sissi tosin tunnustaa jo kaksi kertaa ostaneensa ne viimeiset tossut.

Pakilan GOL

 

Ilmianna tosi tarina: Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä!

Liikkujan polku -verkosto toteuttaa ilmiantokampanjan, jonka tavoitteena on julkaista 365 tarinaa eri-ikäisten yhdessä liikkumisesta. Huipputarinoita on tuhansia. Minkä tarinan sinä haluat nostaa valokeilaan? Nyt voit ilmiantaa yksilön, yhteisön tai organisaation, joka sinun mielestäsi mahdollistaa eri-ikäisten kohtaamisen ja yhdessä liikkumisen esimerkillisesti.   

Ilmianna näin:

Onko sinun lähipiirissäsi arjen tarina, joka mielestäsi ansaitsee tulla paljastetuksi rinta rottingilla ja hymyssä suin?

  • Ilmianto voi kohdentua yksilön, yhteisön tai organisaation järjestämään jo olemassa olevaan toimintaan, joka mahdollistaa eri-ikäisten yhdessä liikkumisen.
  • Toiminta voi olla säännöllistä tai satunnaista.
  • Tarinan aihe voi olla esimerkiksi pihapiirin tätimonika, taloyhtiön tsemppari, ikivireä pallotteluporukka, liikuntatreffit, paikallinen pop up -tempaus, urheiluseuran oivallus tai kotouttamista tukeva neronleimaus. Jokainen tarina on tärkeä.
  • Ilmianna tarina alla olevasta linkistä ohjeen mukaan.

Ilmiantaja on mukana huippupalkintojen arvonnassa ja sekä ilmiantaja että ilmiannettu kohde huomioidaan erityistunnustuksella. Bonuksena on ansaittua paistetta median ja kehujen keskipisteessä.

 

Ilmiannon voit tehdä  täällä.