Valtakunnallinen olosuhdefoorumi avasi vuoropuhelua olosuhdetyön toimijoiden välille

Olympiakomitean, Voimisteluliiton ja Turun kaupungin kanssa yhteisvoimin järjestetty valtakunnallinen olosuhdefoorumi kokosi perjantaina 8.6. yhteen liikuntapaikkarakentamisesta kiinnostuneita toimijoita. Paikalla oli lajiliittojen ja seurojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskuksien, kuntien ja kaupunkien, valtionhallinnon sekä yksityisen sektorin edustajia.

Foorumin paneelien keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat olosuhdetyön koordinaatio, monikäyttöisten liikuntapaikkojen rakentaminen ja eri tahojen kumppanuushankkeet.

Kamppailun tilalle koordinointia

Liikuntapaikkasuunnittelun tietopohjaa käsitelleessä paneelissa korostui tarve entistä paremmalle koordinaatiolle ja selkeille kriteereille sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

Selkeät kriteerit ja prosessit toimivat edellytyksenä sille, että liikuntapaikkojen kehittämistä ja käyttöä pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja kestävällä pohjalla.

Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula kannusti kaupunkien ja kuntien urheiluyhteisöä viestimään yhteisten asioiden puolesta yhdellä äänellä päättäjien suuntaan. Kun pelisäännöt ja kriteerit ovat selvillä, yhteisiin suunnitelmiin voidaan sitoutua.

Koordinointia kaivataan myös valtakunnallisella tasolla, jotta eri hankkeet eivät kamppailisi toisiaan vastaan. Paneelissa jaettiin yhteinen näkemys siitä, että Olympiakomitean tulee tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa koordinoida valtakunnallista olosuhdetyötä, etenkin huippu-urheilun osalta.

Päättäjät tarvitsevat lisää tietoa

Liikuntapaikkarakentaminen ja yleisten toimintaolosuhteiden luominen ovat ensisijaisesti kuntien tehtävä. Organisoidun liikunnan tarpeet lähtevät kuitenkin seuroista ja lajiliitoista, joiden tulee aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tuoda omia olosuhdetarpeitaan esille sekä kuntapäättäjille että yksityisille hankkeille.

WasaGroupin myyntijohtaja Petteri Saarisen mukaan hankkeet kaipaavat nykyistä enemmän lobbausta seurojen ja lajiliittojen puolelta, jotta eri toimijoiden tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Kansanedustaja ja VLN:n jäsen Sari Multala kannusti saman lajin ja saman alueen seuroja verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Multalan mukaan lajeilla tulee olla selkeä kuva siitä, mitä tulisi rakentaa ja minne.

– Lajiliittojen kuuluu tehdä seurojensa kanssa yhteistyötä niin, että syntyy yhteinen näkemys lajin olosuhdetarpeista. Jotta taas päättäjillä olisi valmiudet tehdä päätöksiä tietoon perustuen kuitenkin ripeästi, olisi hankkeet hyvä tuoda jo suunnitteluvaiheessa päättäjien tietoisuuteen, kommentoi Multala.

Poikkihallinnollisuutta vahvistettava

Foorumin panelistien yksimielinen näkemys oli, että kuntien tulisi hyödyntää liikuntatoimen asiantuntijuutta liikuntaolosuhteiden suunnittelussa myös perinteisen liikuntapaikkarakentamisen ulkopuolella. Erityisesti koulujen liikuntaolosuhteita tulisi kehittää monikäyttöisiksi liikuntapaikoiksi, joilla tavoitetaan laaja harrastajajoukko myös koulupäivän ulkopuolella. Tämä edellyttää kunnassa usean toimialan yhteistyötä, mutta tuottaa parhaimmillaan monikäyttöisiä ja kustannustehokkaita olosuhderatkaisuja.

Liikuntatoimen asiantuntijuutta tarvitaan myös olemassa olevien tilojen käyttöasteen nostamiseen. Kansanedustaja ja VLN:n jäsen Ville Skinnari painotti, että kuntien tilojen käyttöasteita on edelleen nostettava tehokkaalla käyttövuoropolitiikalla.

– Olemassa olevat olosuhteet tulee hyödyntää. Kaikki resurssit on saatava käyttöön. Kaikkina päivinä, kaikkina aikoina, sanoi Skinnari.

Olosuhdetyön toimijakentän monimuotoistuminen on hyvä asia

Liikuntapaikkojen rahoitukseen keskittyneessä paneelissa nousi esille, että kaupunkien olosuhdehankkeita toteutetaan yhä useammin kumppanuushankkeina seurojen tai yksityisten toimijoiden kanssa.

Monissa kunnissa liikuntapaikkojen rakentamishankkeita toteutetaan niin harvoin, että osaamista hankkeiden läpiviennistä ei ehdi kertyä. Lisäksi julkisen sektorin toimijoita sitovat hankintalain vaatimukset. Yksityisen puolen toimijoiden vahvuuksina pidettiinkin ketteryyttä ja hankeosaamista.

Yksityinen sektori voi täyttää vajetta, kun kunnan oma olosuhdetarjonta ei pysty vastaamaan urheilutoimijoiden erilaisiin uusiin olosuhdetarpeisiin.

– Kun kuntien investointiraja tulee vastaan, yksityiset toimijat voivat tarjota kuntalaisille olosuhteita. Tosin käyttömaksut kuntalaisille on pidettävä kurissa, jotta mahdollisuus matalan kynnyksen liikunnalle säilyy. Kunnan myöntämillä tuilla voidaan tasata käyttökuluja, totesi Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.

Seuratasolla ratkaisuja haetaan aiempaa enemmän omatoimisesti. Auvinen muistutti, että seurojen sitoutuminen omiin olosuhdehankkeisiin on avainasemassa. Lajiliittojen tehtävä on tukea seuroja löytämään sopivia yhteistyökumppaneita ja oikeanlaisia rahoitusmalleja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön johtaja Tiina Kivisaari ja rakennusneuvos Erja Metsäranta vastasivat kyselytunnilla kysymyksiin valtion avustuspolitiikkaan liittyen. He muistuttivat, että liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan päivitys käynnistyy syksyllä, jolloin myös avustuksen painotukset otetaan uudelleen tarkasteltavaksi.