Oikea suunta liikunnan ja urheilun rahoituksessa

Suomen Olympiakomitea pitää myönteisenä hallituksen suunnitelmaa kehittää liikunnan ja urheilun rahoitusta. Hallitus kaavailee Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) johdolla liikunnan ja urheilun rahoituksen uudistusta. Rahoitusta kohdennettaisiin jatkossa myös normaaleista budjettivaroista. Nykyisin liikunta ja urheilu on ainoa toimiala, jonka rahoitus tulee käytännössä vain rahapelivoittovaroista. Uudistusehdotuksen on määrä olla osa hallituksen ehdotusta liikuntapoliittiseksi selonteoksi.

– Ministeri Terho on tarttunut oikeaan asiaan. Osittainen budjettivaroihin siirtäminen vahvistaisi ja vakauttaisi liikunnan ja urheilun rahoitusta. Se lisäisi myös yhdenvertaisuutta muiden vastaavien toimialojen kanssa. Riittävään liikuntaan ei saada kannustettua ihmisiä nykyisillä toimilla, kun elintavat ovat muuttuneet esimerkiksi istumista suosiviksi. Huippu-urheilussa ei voida jäädä istumaan nykyisen rahoituksen päälle, kun verrokkikilpailijamaat kohdentavat selvästi enemmän, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoo.

Salosen mukaan yhteiskunnalliset perusteet liikunnan ja urheilun vahvemmalle tuelle ovat selkeät.

– Vähäinen liikunta aiheuttaa UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan yli 3 miljardin vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle. Huippu-urheilun merkitystä kuvaa, että ylivoimainen osa suomalaisista pitää kansainvälistä huippu-urheilumenestystä merkittävänä, ja urheilutapahtumat ovat seuratuimpia tapahtumia vuodesta toiseen, Salonen toteaa.

Olympiakomitea näkee rahoituksen osittaisen budjettivaroihin siirtämisen osana laajempaa kehittämistä. Erityisesti järjestöjen rahoitusta on varaa selkiyttää sekä hallinnon osalta keventää, johdonmukaistaa ja lisätä kannustavuutta.

– Esimerkiksi yksittäisten seurojen tukia jaetaan ministeriötasolta. Tämä ei ole tehokasta hallintoresurssien käyttöä. Kannustavuutta voi lisätä esimerkiksi siten, ettei oma varainhankinta jatkossa vähennä julkista tukea. Myös selkiyttämisen varaa on: esimerkiksi lasten liikuntaan liittyen eri tukimuotoja on 12, Salonen kuvaa.

Kehitettävää on myös liikunta- ja urheiluliikkeen käytännöissä.

– Meidän tulee myös järjestöissä etsiä alituisesti parempia tapoja varainhankintaan. Yritysyhteistyö, kansainvälinen yhteistyö ja EU-hankkeet ovat esimerkkejä rahoituspoluista, joita meidän tulee jatkossa hyödyntää entistä paremmin, Salonen toteaa.

Lisätiedot: Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 0405410295

Viitteitä:

YLE:n uutinen 16.6.: ”Hallituksessa kaavaillaan urheilun rahoitukseen täysremonttia – ’Tärkeää, että huippu-urheilukin kehittyisi’ ”.https://yle.fi/uutiset/3-10258933

 Olympiakomitean lausunto liikuntapoliittisen selontekoon 5.4.18:https://www.olympiakomitea.fi/2018/04/05/olympiakomitea-tarjoaa-konkretiaa-selonteon-evaaksi/

 Olympiakomitean koostama rahoitusopas lasten liikuntaan, 2018:https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2018/02/rahoitusopas-2018_paivitetty.pdf

 UKK-instituutin koordinoima selvitys: liikkumattomuuden kustannukset, 2018.http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset