Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
26.06.2018 | Olympiakomitea

Suomi hakee vaikuttavampaa asemaa kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjänä

Suomen kilpailukykyä täytyy parantaa, jotta Suomi voi pitää nykyiset vuosittaiset kansainväliset urheilutapahtumansa ja menestyä tulevissa tapahtumahauissa, selviää Suomen Olympiakomitean tuoreesta selvityksestä. Selvityksen mukaan Suomi hyötyisi kansallisesta suurtapahtumastrategiasta, jonka kautta johdettaisiin kansainvälisten urheilutapahtumien hakemista ja kansallista koordinointia. Urheilutapahtuma-alan kilpailu on kiristynyt, sillä alasta on tullut kansainvälistä liiketoimintaa, jolla tuotetaan kansantaloudellisia hyötyjä ja kehitetään maakuvaa.

Miksi urheilutapahtumia pitäisi saada Suomeen?

Kansainväliset urheilutapahtumat läpileikkaavat monia hallinnonaloja. Urheilutapahtumat lisäävät kansalaisten aktiivisuutta, edistävät matkailun lisäksi suorituspaikkojen ja muun infrastruktuurin rakentamista ja huippu-urheilua sekä yhdistävät kansaa. Lisäksi tapahtumien avulla saavutetaan kaikista hallinnonaloista suurin medianäkyvyys lähes ilmaiseksi.

Suomi on jo profiloitunut vuosittaisten kansainvälisen tason urheilutapahtumien järjestäjänä, mutta hyvällä koordinaatiolla tason nosto olisi mahdollinen.

– Hyvällä kansallisen tason strategiajohtamisella meillä olisi mahdollisuus nousta useissa merkittävissä lajeissa ylimpään tapahtumakategoriaan. Esimerkiksi tenniksessä ja taitoluistelussa on nousupotentiaalia. Myös mahdollisiin urheilun suurhankkeisiin, kuten esimerkiksi F1-osakilpailun tai olympialaisten hakuun vaaditaan uudenlaista osaamista, kertoo selvityksen Olympiakomiteassa tehnyt Janne Leskinen.

Haasteena riskien hallinta ja vaikutusten arviointi

Kilpailu tapahtumaisännyyksistä on kiristynyt, kun mukaan on tullut uusia maita etenkin idästä, joissa valtio on usein hakijana. Haasteita hakuihin tuovat myös uudenlaiset monilajiformaatit, hakujen politisoituminen ja elektronisen urheilun suosio.

– Suomalaiset lajiliitot joutuvat tapahtumajärjestäjinä ottamaan kohtuuttomia riskejä suhteutettuna omaan kantokykyynsä. Riskit kohdistuvat liitoille, mutta hyödyt satavat suurelta osin muualle, toteaa Janne Leskinen.

Suomessa urheilutapahtumien vaikutuksia ei tunneta vielä tarpeeksi, sillä vaikuttavuuden arviointiin ei ole yhteismitallista mallia. Kerätty tieto on hajallaan, eikä se ole vertailukelpoista. Tiedolla johtaminen onkin yksi keskeinen kehittämiskohde tapahtuma-alalla, kertoo Olympiakomitean selvitys.

Selvitystyö jatkuu

Suomen Olympiakomitean Kansainväliset urheilutapahtumat Suomessa -selvitykseen on haastateltu 19 urheilun lajiliittoa, kuutta tapahtumaa ja viittä kaupunkia. Lisäksi selvityksessä on vertailtu viiden maan koordinaatiomalleja, joissa urheilutapahtumien haku ja järjestäminen hoidetaan keskitetysti.

Olympiakomitean selvitys on osa prosessia, jossa Suomeen pyritään luomaan kansainvälisten urheilutapahtumien strategisen johtamisen malli. Olympiakomitea aloittaa välittömästi nyt tehdyn selvityksen pohjalta strategiatyön yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Työ valmistuu syksyn 2018 aikana, minkä jälkeen se esitellään valtiovallalle.

Kansainväliset urheilutapahtumat Suomessa -selvitys

Lisätiedot: Janne Leskinen, 040 0300930