Yhteiset raamit auttavat urheiluyläkouluja kehittämään toimintaansa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU julkaisi eilen raporttinsa Suomen Olympiakomitean johtaman ja paikallisten urheiluakatemioiden organisoiman urheiluyläkoulukokeilun ensimmäisestä lukuvuodesta. Mukana olevat koulut pitävät tärkeinä erityisesti yhteisiä sisältöjä ja malleja, jotka helpottavat toiminnan järjestämistä ja sen kehittämistä.
Urheiluyläkoulukokeiluun päädyttiin vuonna 2017 lajiliittojen toiveesta parantaa yhteistyötä koulujen kanssa yläkouluvaiheessa. Toisaalta oli tutkittu, että nuorten fyysiset valmiudet ja ominaisuudet eivät ole riittäviä heidän aloittaessaan opinnot toisen asteen urheiluoppilaitoksissa. Kokeilun avulla haluttiin myös lisätä urheilua ja liikuntaa koulupäivän rakenteisiin, jotta tavoiteltu lasten ja nuorten kokonaisliikunta- ja harjoittelusuositus 20 tuntia viikossa ylittyisi.
Urheiluyläkoulukokeilu tähtää valtakunnalliseen, oppilaiden hyvinvointia tukevaan urheiluyläkoulumalliin, jota liikunta- ja urheilupainotteiset koulut voivat jatkossa toteuttaa. Konkreettisena tavoitteena on lisätä liikuntaa koulupäivän yhteyteen, jotta nuoren urheilijan päivään jää enemmän aikaa myös koulutehtävien hoitamiselle, levolle ja muulle vapaa-ajalle, eikä kokonaiskuormitus kasva liian suureksi. Tavoitteena on rakentaa edellytyksiä sille, että urheilijan polulla on mahdollista menestyä.
Yhteisille sisällöille selkeä tarve
Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevat koulut pitävät raportin mukaan erityisen tärkeänä yhteistä työtä asian edistämiseksi sekä yhteisiä sisältöjä. Toiminnan kehittäminen on kouluilla helpompaa, kun kehittämistyöhön saa tukea ja valmiita malleja. Esimerkiksi Kasva urheilijaksi -sisällöt ja -harjoituskirjat toivat raportin mukaan monipuolisuutta liikunnan opetukseen ja valmennukseen.
Myös pääsykoekäytäntöjen yhtenäistämiseksi laadittu valtakunnallinen soveltuvuuskoe saa urheiluoppilaitoksilta kiitosta, vaikka vaatii kouluilta järjestelyjä ja resursseja. Erityisesti testien laajuutta ja monipuolisuutta pidettiin hyvänä.
– Urheiluyläkoulujen sisältökokonaisuus on jaettu fyysisiin ominaisuuksiin, motorisiin taitoihin, elämän taitoihin, psyykkisiin taitoihin ja lajiharjoitteluun. Tämä kokonaisuus etenee vuosiluokittain ja oppilailla on käytännön toiminnan lisäksi käytössään harjoittelun etenemisen avuksi räätälöity harjoituskirja, jonka uskotaan auttavan urheilijaksi kasvamisessa yläkoulun aikana, kertoo urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen.
Toimintamalleja urheiluoppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi
Urheiluyläkoulujen toiminnan keskeisin tavoite on urheiluoppilaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi ja urheilijaksi kasvaminen, joka edellyttää yhteistyötä koulun, seurojen, lajiliittojen ja vanhempien kesken sekä nykyistä parempaa ymmärrystä siitä, miten oppilaan hyvinvoinnista ja kehittymisestä huolehditaan. Raporttia varten tehdyn urheiluoppilaskyselyn perusteella urheiluyläkoululaisten joukossa on oppilaita, jotka tuntevat itsensä kuormittuneeksi. Kuormittuneen oppilaan auttamiseksi tarvitaan yhteinen toimintamalli, esimerkiksi monialaisen yhteistyön edistäminen kouluissa ja kouluterveydenhuollon ottaminen vahvemmin osaksi urheiluyläkoulutoimintaa.
– Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on uusi ja kuormittava tilanne kaikille seitsemäsluokkalaisille. Urheiluoppilaille tulee lisäksi myös enemmän fyysistä kuormitusta urheiluluokan liikunnan myötä ja jaksamista on hyvä seurata ja kuulostella herkällä korvalla muistaen, että urheilussa kuitenkin kokonaisharjoittelumäärä on yksi laatutekijä, joten sitäkin tarvitaan. Vanhempien, opettajien ja seurojen valmentajien riittävä tiivis yhteydenpito on avainasemassa, toteaa Paananen.
KIHUn raporttiin voit tutustua tästä.