Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
12.09.2018 | Huippu-urheilu

Urheilua, opiskelua ja työelämää – kaksoisuraa voi toteuttaa monella tavalla

Kun omat arvot ja muu elämä ovat tasapainossa, urheilu-ura kantaa myös työelämään. Pitkän tähtäimen suunnitelma kannattaa tehdä jo opiskeluaikana ja kehittää itseään ja osaamistaan. Myös yrittäjyys voi olla urheilijalle hyvä vaihtoehto.

 

Urheilijoita pidetään järjestelmällisinä ja säntillisinä sekä sellaisina, jotka saavat asiat tehtyä; ovathan he tottuneet työskentelemään sitkeästi tavoitteensa eteen. Adeccon henkilöstöjohtaja Sami Itani tietää kuitenkin, että työntekijää rekrytoivan yrityksen suhtautuminen asiaan voi vaihdella.

– Jos rekrytoivalla henkilöllä on urheilutausta, on yleensä päivänselvää, että urheilun tuoma arvo ymmärretään. Jos taas ei ole, on suhtautuminen usein kaksijakoista. Pääsääntöisesti urheilutaustaa pidetään positiivisena asiana, mutta poikkeuksiakin on. Jos ei ymmärretä mitä urheilija tekee, ei hänen taitojaan osata myöskään hyödyntää, Itani kommentoi.

Urheilijalla on kuitenkin työnhaussa aina vastuu itsellään eli hänen on osattava argumentoida vahvuutensa ja sanoittaa urheilun kautta saatu osaaminen. Itanin mukaan monet urheilijat tarvitsevat sparrausta juuri näissä asioissa. Urheilu-uralla eteneminen vaatii esimerkiksi valtavan määrän luovuutta, mutta urheilijat harvoin mieltävät itsensä luoviksi.

Tulevaisuuden työelämässä korostuu kyky soveltaa monipuolisia taitoja uudessa ympäristössä, ei niinkään muodollinen koulutus. Itani näkee, että tämän päivän asiantuntijatyöhön urheilija solahtaa helposti.

– Urheilijat ovat työntekijöinä ihan timantteja. Urheilussa oppii esimerkiksi määrätietoisuutta, riskinottokykyä, omistautumista ja sitoutumista sekä projekti- ja tiimiluontoista työskentelyä. Nämä asiat korostuvat nimenomaan asiantuntijatyössä ja jos ne osaa perustella työhaastattelussa, on jo vahvoilla.

Urheilu-uraan kannattaa Itanin mielestä keskittyä täysillä silloin, kun sen aika on. Silti sen aikanakin voi jo miettiä seuraavaa uraa. Työura kannattaa rakentaa omien arvojen pohjalta ja keskittyä siihen, minkä kokee merkitykselliseksi, ei niinkään siihen, mikä ehkä tarjoaa parhaan toimeentulon.

– Kun oppejaan ja taitojaan osaa hyödyntää, voi olla luottavainen, että elämä ja urheilu-ura kantavat myös työelämässä, Itani kannustaa.

Jos täysipainoinen urheilu-ura ei ole mahdollinen taloudellisista syistä, voi esimerkiksi osa-aikainen työ olla hyvä vaihtoehto.

– Jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa mennä mukaan työelämään. Tällä hetkellä on työntekijän markkinat suurimmalla osalla toimialoista, joten mahdollisuudet työllistymiseen ovat hyvät. Osa-aikaisissa töissä voi samalla miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaisi työurallaan tehdä.

ACP-ohjelma auttaa uralta toiselle siirryttäessä

Athlete Career Program on Adeccon ja Olympiakomitean uraohjelma, jonka tarkoitus on tukea urheilijan työllistymistä. Ohjelman kautta voi saada esimerkiksi uravalmennusta, apua oman osaamisen sanoittamiseen ja ohjausta työnhakuun sekä käytännön työkaluja ja toimintamalleja. Ohjelman kautta on vuosien varrella saanut tukea työllistymiseen noin 400 urheilijaa Suomessa.

Uraohjelma on lähtökohtaisesti yhteiskuntavastuuohjelma, jolla ei haeta kaupallista hyötyä eli urheilija saa tietyn palvelukokonaisuuden veloituksetta.

– Palvelu on hyvin urheilijalähtöistä ja alkaa aina kartoituksella. Urakonsultin kanssa voidaan käydä läpi esimerkiksi urheilijan kiinnostuksen kohteita tai henkilökohtaisia vahvuuksia. Ohjauksen aikana tehdään myös konkreettisia harjoituksia esimerkiksi haastatteluita. Cv ja LinkedIn-profiili laitetaan tietysti myös kuntoon, Itani kertoo.

Vaihtoehtona yrittäjyys

Uransa jo lopettanut pikaluistelija Mika Poutala muistuttaa, että myös yrittäjyys voi olla yksi urheilijan uravaihtoehto.

– Yrittäjyys unohdetaan usein. Siinä on monia hyviä puolia: yrittäjänä pystyy esimerkiksi säätelemään ajankäyttöään ja tekemään töitä sen verran kuin haluaa, hän sanoo.

Poutala itse valmistautui urheilu-uran jälkeiselle uralle pitkään. Selvää oli myös, että hänestä tulee yrittäjä.

– Yrittäjyys on ollut selkeä uravalinta vuodesta 2006 lähtien. Vancouverin olympialaisten jälkeen urasuunnitelmat alkoivat pyöriä tosissaan mielessä ja aloin tehdä määrätietoisesti töitä kehittääkseni itseäni. Rakensin uraani ja osaamistani vähitellen urheilu-uran rinnalla. Urasiirtymäni sujui hyvinkin mutkattomasti, Poutala kertoo.

– Kaikkein tärkein asia tulevaisuutta suunnitellessa on tuntea omat arvonsa. Arvot ja elämä eivät saa olla ristiriidassa. Pitää miettiä, mikä on tärkeintä ja katsoa asioita myös kauemmas tulevaisuuteen, Poutala toteaa.

Suunnistusliitossa keskitetään osaamista ja valmennusta

Urheilun ohella myös urheilijoiden työuraa mietitään Suunnistusliitossa varhain. Suunnistajan polku etenee urheiluakatemioiden toiminnan kautta. Motivoituneita nuoria suunnistajia ohjataan yläkouluvaiheessa hakeutumaan mukaan yläkoululeiritykseen ja siitä eteenpäin esimerkiksi urheilulukioihin. Suunnistuksen valmennuskeskukset ovat Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Kaupunkien monipuolinen koulutustarjonta mahdollistaa myös jatko-opinnot varsin monelle.

– Meillä on ammattivalmentaja jokaisessa valmennuskeskuksessa ja meidän näkökulmastamme näissä kolmessa urheilija saa parhaiten yhdistettyä urheilun ja opiskelun. Osa valitsee kuitenkin esimerkiksi ulkomaille lähdön, sillä joillekin se voi uuden harjoitusympäristön ja tulevien arvokilpailujen maastokokemuksen vuoksi olla hyvä vaihtoehto, kertoo Suunnistusliiton huippu-urheilupäällikkö Katri Lindeqvist.

– Aikuishuipulle pyrkivän urheilijan on nuoruusvaiheessa harjoitettava oikeita ominaisuuksia ja luotava edellytyksiä kehittyä kansainvälisen tason huippu-urheilijaksi. Valmennuksessa on huomioitava ikäkauden herkkyyskaudet ja ominaisuudet, minkä vuoksi ammattimainen valmennus nuoruusvaiheessa on tärkeää. Myös siitä syystä urheilulukio ja yläkoululeiritykset ovat hyviä vaihtoehtoja, ne huomioivat kokonaisvaltaisen harjoittelun mallin, Lindeqvist jatkaa.

Opiskelu urheilun ohella vaatii joustavuutta myös opinnoilta. Niiden kesto on yleensä hieman tavanomaista pidempi, mutta rytmitys sujuu hyvin harjoitus- ja kilpailukausien mukaan. Optimaalisilla järjestelyillä joustavassa opiskelupaikassa voi opintojen aika usein olla paras aika toteuttaa ammattimaista urheilua.

– Opintojen jälkeen monen on mietittävä, mistä saa toimeentulonsa. Urheilijalle yksi ratkaisu voi olla esimerkiksi osa-aikainen työ, mutta se ei saa olla liian kuluttavaa. On myös hyvä, jos onnistuu saamaan sellaisen paikan, jossa pidemmät poissaolot esimerkiksi harjoitusleirien takia ovat mahdollisia. Jotkut urheilijamme ovat suunnanneet myös urheiluosaamisen puolelle ja jatkavat valmennuksen parissa, sanoo Lindeqvist.

– Kestävyysurheilija on parhaimmillaan n. 23-25 ikävuoden jälkeen. Jotta urheilijalla olisi mahdollisuus panostaa urheiluun kokonaisvaltaisesti ja saavuttaa viimeiset askeleet maailman huipulle, pitää olla aktiivinen potentiaalisten yhteistyökumppaneiden suuntaan ja yrittää löytää sponsoreita ammattimaisen urheilun mahdollistamiseksi, sillä silloin kompromisseihin ei enää ole varaa, Lindeqvist vinkkaa.

 

Urheilijan kaksoisurasta ja siihen liittyvistä teemoista puhutaan Korkea-asteen kaksoisuraseminaarissa 20.9.2018 Turussa. Seminaarin järjestävät Suomen Olympiakomitea, Turun Seudun Urheiluakatemia ja Turun yliopisto. Ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä: https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma-2/opinto-ja-uraohjaus-2/korkea-aste-2/kaksoisuraseminaarit/

Korkea-asteen kaksoisuraseminaari on osa UNESCO:n tunnustaman kansainvälisen opiskelijaurheilun teemapäivän (International Day of University Sport) tapahtumasarjaa.