Menestys puhutti huippu-urheilupäivillä

Vuoden 2018 huippu-urheilupäivillä Tampereella käytiin vilkasta keskustelua suomalaisesta huippu-urheilumenestyksestä ja siitä, mitä menestyminen vaatii.

Huippu-urheilupäivien avauksessa Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen muistutti aiemmin tänä vuonna valmistuneesta huippu-urheilun yhteiskunnallisesta perustelusta ja sen yhteenvedosta:

-Huippu-urheilulla on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Se tarjoaa tutkitusti yhteisöllisyyttä ja tunne-elämyksiä. Se vahvistaa kansallista identiteettiä, opettaa hyvää kilpailua ja näyttää ettei mahdoton olekaan mahdotonta. 74 % suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaisurheilijat menestyvät kansainvälisesti. Tämä heittää meille haasteen ja avaa myös huikeita mahdollisuuksia, Salonen sanoi.

Andersen: asiantuntijatyö täytyy erottaa poliittisesta päätöksenteosta

Tanskan huippu-urheiluyksikön Team Danmarkin entinen johtaja Michael Andersen piti monipuolisen esityksen eri maiden huippu-urheilujärjestelmistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Andersen kuvasi Australian, Norjan, Tanskan, Hollannin ja Slovenian huippu-urheilumenestyksen takana on tekijöitä, joita kannattaa Suomessakin pohtia.

– Yhdenkään maan menestystekijöitä ei voi suoraan kopioida. Täytyy valita sieltä merkittävimmät tekijät, jotka sopivat omaan kulttuuriin ja järjestelmään, Andersen alleviivasi.

Suomi kuuluu Andersenin mukaan maihin, joissa täytyy tehdä valintoja ja priorisointia. Kun kilpailevilla mailla on massaa ja resursseja moninkertaisesti, lahjakkaiden yksilöiden kehittäminen korostuu yli kaiken.

Andersen esitteli kuusi yleispätevää tekijää menestyvien huippu-urheilujärjestelmien takaa. Ne ovat yhteinen suunta kaikilla tekijöillä, omanlaiset strategiat erilaisiin lajeihin, jatkuvuus, selkeä rahoitusmalli, jatkuva arviointi sekä tärkeimpänä keskinäinen luottamus ja kunnioitus huippu-urheilun tekijöiden välillä.

– Oleellista on erottaa ammattilaisten ja asiantuntijoiden päätöksenteko poliittisesta päätöksenteosta. Se on merkittävin menestystekijä Hollannin menestyksen, mutta myös Tanskan menestyksen takana. Sen toteuttaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, jos halutaan menestystä, Andersen linjasi.

Mueller: Rakasta sitä mitä teet

Seminaarissa esiintyi myös pikaluistelun olympiavoittaja ja lukuisia arvokisamitalisteja luotsannut yhdysvaltalainen Peter Mueller. Suomen pikaluistelumaajoukkueen päävalmentajana juuri työnsä aloittanut Mueller puhui siitä, mitä menestys hänelle tarkoittaa.

Mueller aloitti esityksensä painottamalla, että huippu-urheilussa on kyse kilpailusta ja kilpailun voittamisesta, ja siteerasi legendaarista amerikkalaisen jalkapallon valmentajaa Vince Lombardia.

-Winning isn’t everything, it is the only thing, Mueller sanoi Lombardia lainaten.

Kokenut amerikkalainen on valmentanut jo vuosikymmeniä lukuisissa eri maissa. Mueller korosti urheilusta saatavia tunteita työnsä tärkeimpänä voimavarana.

-Minä rakastan sitä, mitä teen. Olen vielä tänä päivänäkin kuin lapsi karkkikaupassa. Tekisin työtäni ilmaiseksi. Koen, etten ole tehnyt elämässäni päivääkään töitä, Mueller nauratti yleisöä.

Mueller on karuista olosuhteista liikkeelle lähtenyt maailmankansalainen, joka uskoo kovaan työntekoon. Sielultaan hän on valmentaja, joka elää työssä joka solullaan.

– Koen urheilijat seuraajikseni. Jos he eivät onnistu, koen sen pettymyksen pahemmin kuin silloin, kun itse epäonnistuin luistelijana. Samoin valmennettavieni menestykset tuntuvat paremmilta kuin omat menestykseni urheilijana, Mueller kiteytti.

Berruto: Valmentajan tehtävä on muuttaa potentiaali tulokseksi

Suomen lentopallomaajoukkueen entinen päävalmentaja Mauro Berruto luennoi aiheesta ”muutos kohti menestystä”. Nykyään Italian jousiampujainliitossa vaikuttava Berruto avasi filosofiaansa johtamisesta ja valmentamisesta.

– Joka päivä, kun teemme töitä, meillä on tietty potentiaali. Valmentajan tehtävä on muuttaa se tulokseksi. Aina se ei onnistu, mutta aina välillä tulos on jopa potentiaalia suurempi. Näin kävi, kun voitimme Suomen lentopallomaajoukkueen kanssa Brasilian – tai kun Leicester voitti jalkapallon Englannin Valioliigan.

Berruton johdolla Suomi otti valtavia harppauksia kohti lentopallomaailman huippua. EM-kisoissa vuonna 2007 Suomi sijoittui neljänneksi, ja Berruton aikana Suomi voitti kaikki maailmanrankingin kärkijoukkueet aikansa suurjoukkueesta Brasiliasta lähtien.

– Täytyy olla onnellinen, jos vastustaja on parhaimmillaan. Vastustajien laatu on aarteesi. Kovan vastustajan laatu puskee meitä korkeimmalle mahdolliselle tasolle, Berruto sanoi.

Panelistit: Menestys on henkilökohtainen kokemus

Huippu-urheilumenestyksen eri ulottuvuuksiin pureutuneessa paneelissa keskustelua virittelivät journalistiikan vierailijaprofessori Elina Paasonen Tampereen yliopistosta, päävalmentaja Anu Nieminen Suomen sulkapalloliitosta, Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus ja miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann. Panelistit olivat hyvin yksimielisiä siitä, että menestys on ennen kaikkea jokaisen henkilökohtainen kokemus ja että laajaa käsitettä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta.

Paasonen nosti esiin kysymyksen siitä, miten menestystä ja kansansuosiota mitataan. Hänen mielestään menestyksen pohjaa on rakennettava alhaalta ylöspäin ja panostettava lapsiin ja nuoriin, jotta potentiaalisia kykyjä ei kadoteta.

Dettmanin mukaan suosion avulla pystytään luomaan taloudellista lisäarvoa ja urheilun merkityksellisyyttä.

-Tulevaisuudessa urheilu voi olla entistä useammalle ammatti. On pystyttävä myös synnyttämään rakenteita, jotka tukevat sitä, hän kommentoi.

Menestyksen esteinä panelistit näkivät mm. harjoittelun, olosuhteiden ja osaamisen puutteen. Rohkeutta kaivattiin myös lisää uuden urheilukulttuurin luomisessa.

-Menestynyt huippu-urheilu tulevaisuudessa edellyttää myös urheilun arvostuksen nousua. Se koetaan silloin merkityksellisemmäksi koko yhteiskunnassa, sanoi Nieminen.

-Tietenkään asiat eivät ole sattumaa, kaikki on yhteiskunnan kehittymisen tulosta. Yhtä lailla yhteiskunta luo lähtökohdat huippu-urheilun ja urheilun menestykselle. Mutta onko huippu-urheilurima asetettu riittävän korkealle? Korjus kommentoi.

Uudet tavoitteet 2020-luvun huippu-urheilulle

Huippu-urheilupäivien päätöspuheenvuorossa Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kiteytti päivien annin lähtölaukaukseksi 2020-luvun tavoitteenasettelulle.

-Näiden kahden päivän aikana käynnistettiin keskustelu siitä, mitä on menestys suomalaisessa huippu-urheilussa 2020-luvulla ja millaiset ovat yhteiset tavoitteemme. Tätä keskustelua ja tavoitteenasettelua jatketaan koko huippu-urheiluverkoston laajuudella niin, että meille syntyy yhteinen visio ja uudet konkreettiset tavoitteet tuleville vuosille.