Joustavat opintojärjestelyt tukevat urheilijaa kohti huippua

Urheilijan lähipiirissä olevat toimijat luovat edellytykset menestykselle. Huipulle on mahdollista ponnistaa, kun tukiverkoston yhteistyö toimii ja urheilija itse voi keskittyä olennaiseen. Sama johtoajatus ohjaa myös Jarno Parikan työtä: hän pohtii päivittäin, miten urheilijan jokapäiväisestä arjesta voisi tehdä parempaa.

Jarno Parikka työskentelee Olympiakomiteassa asiantuntijana päävastuullaan toisen asteen urheiluoppilaitosjärjestelmä ja sen kehittäminen. Hänen pestinsä on uusi ja vahvistaa Olympiakomiteassa tehtävää urheilijan kaksoisuratyötä.

– Tärkeintä on tässä vaiheessa saada kattava kuva toisen asteen urheiluoppilaitosten tilasta, niiden vahvuuksista ja keskeisistä kehittämiskohteista. Työssä onnistuminen edellyttää paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä ihmisen tapaamista ja heidän kuulemistaan. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat oppilaitokset, urheiluakatemiat ja lajit eli ne tahot, missä urheilijatkin ovat, Parikka kertoo.

Tärkeä kehitysvaihe urheilijalle

Toisen asteen urheiluoppilaitokset ovat tärkeä vaihe urheilijan kehityksessä. Parikan mukaan silloin otetaan usein isoja kehitysharppauksia matkalla huippu-urheilijaksi. Parikka haluaisi nähdä, että toisella asteella pystyttäisiin entistä enemmän hyödyntämään teknologiaa ja tekemään tavoitteellisesti urheileville nuorille räätälöityjä ratkaisuja, jotta täysipainoinen urheilu olisi mahdollista ja myös opinnot edistyisivät tehtyjen suunnitelmien mukaan.

– Urheilulukiot ovat nykyisin hyvin suosittuja, joka on johtanut siihen, että niihin on todella vaikea päästä. On muistettava, että urheiluoppilaitosjärjestelmään kuuluvat olennaisena osana myös ammatilliset oppilaitokset. Lisäksi urheilupainotteiset toisen asteen oppilaitokset voivat olla vaihtoehto urheilijalle, Parikka muistuttaa.

– Huippu-urheilijaksi kehittyminen voi olla hyvinkin pienistä asioista kiinni. Joustavat opintojärjestelyt voivat olla juuri se ratkaiseva tekijä, koska urheilijan on pystyttävä harjoittelemaan riittävän paljon riittävän laadukkaasti. Hyvin toimivassa urheiluoppilaitoksessa valmentautuminen ja samalla koulun suorittaminen on mahdollista eri tahojen hyvällä yhteistyöllä. Ratkaisuja pyritään kehittämään lajien ja urheilijoiden tarpeista, hän jatkaa.

Parikka tietää omasta kokemuksesta, mistä puhuu. Hänelle itselleen oli aikoinaan selvää, että haluaa urheilulukioon, koska koki sen itselleen parhaaksi paikaksi kehittyä urheilijana.

– Urheilulukioon pääsy mahdollisti treenimäärien nousun ja laadukkaaseen valmennukseen pääsyn. Lukioaikana otin suurimmat kehitysaskeleet urheilu-urallani ja se oli muutenkin merkityksellistä aikaa urani kannalta. Kun pääsin ylioppilaaksi, oli taskussa myös ammattilaissopimus HJK:n kanssa ja paikka alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa, jalkapalloa 10 vuotta ammatikseen pelannut Parikka muistelee.

– Lukioaikana nautin jokaisesta päivästä. Koulu oli kaikin puolin ilmapiiriltään ja ympäristöltään innostava ja motivoiva ja ymmärsin sen tärkeyden urani kannalta. Sieltä sain myös kipinän urheiluakatemiatoimintaan ja hyvän pohjan opiskelun ja urheilun yhdistämiseen, hän jatkaa.

Parikalla on nykyiseen työhönsä paitsi kokemuksellista, mutta myös vahvaa akateemista pohjaa.

– Tein yliopistossa kandidaatin tutkielman ja pro gradu -työni urheiluakatemiatoiminnasta. Minulla on myös paljon omia rajapintoja akatemiamaailmaan: urheilijana lukiossa ja myöhemmin yliopistossa sekä valmentajana, hän listaa.

Kaikki tahot yhteistyössä urheilijan tukena

Räätälöidyt ratkaisut vaativat oppilaitoksilta tahtoa tukea urheilijoita. Ne tarkoittavat yleensä opintojen ohjauksen lisäämistä ja riittävää yhteistyötä urheilijan, hänen perheensä ja valmentajansa kanssa. Parikan tavoitteena on myös saada tuotettua toiselle asteelle valmennusopin kokonaisuuksia sisältäviä ja huippu-urheilijan elämään kasvamista tukevia oppimateriaaleja Olympiakomitean yläkouluikäisille tarkoitettujen Kasva urheilijaksi -oppimateriaalien tapaan.

– Kasva urheilijaksi -oppimateriaalit ovat saaneet paljon kiitosta ja näille tehdään nyt ikään kuin jatkoa eli oppisisältöjä tukemaan huippu-urheilijaksi kasvamista. Materiaalien tavoitteena on palvella kansainväliselle huipulle tähtäävää nuorta, hän linjaa.

Parikka kannustaa huippua tavoittelevia nuoria heittäytymään täysillä urheilu-uralle. Hän pitää omaa uraansa opettavaisena ja onnellisena aikana. Vaikkei loukkaantumisten ja peliuran ennenaikaisen päättymisen takia saavuttanutkaan kaikkia omia tavoitteitaan, on urheilu silti antanut enemmän kuin on ottanut. Nykyisin mies urheilee monipuolisesti ja liikunta on läsnä koko perheen arjessa. Arsenalin vankkumaton kannattaja on myös vahvasti penkkiurheilija.

– Joukkuekaverit kutsuivat minua 2000-luvun alkupuolella glory hunteriksi, kun kuulivat, että kannatan Arsenalia. Menestys on sittemmin ollut vähän heikompaa, eikä viimeiseen kymmeneen vuoteen ole kukaan enää sillä nimellä huudellut, vaikka kannatan Arsenalia edelleen, Parikka nauraa.