Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Vaikutusketjuilla kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Liikkujan polku -verkosto kokoontui marraskuun lopussa vaikuttavan teeman, vaikuttavuuden arvioinnin, äärelle. Miksi siihen tulisi järjestöissä paneutua paremmin ja ennen kaikkea miten. Sitä ovat syksyn kolmessa vaikuttavuustyöpajassa harjoitelleet yhdentoista järjestön edustajat.  

 

Tilaisuudessa aiheesta alustivat pilottiprosesseja konsultoineet YTT Juha Heikkala ja toimitusjohtaja Antti Pelto-Huikko. Työpajoihin osallistuivat Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ESLU, Finlands Svenska Idrott, Hengitysliitto, Koululiikuntaliitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Suomen Purjehdus ja Veneily, Ratsastajaliitto, Salibandyliitto, Suomen Latu, Sydänliitto ja Olympiakomitea.

– Jokainen mukana oleva työsti hyvin konkreettisesti omaa toimintaansa, jota tuettiin teoreettisella syötteellä. Kokemukseni on ollut, että hyvin päästiin kiinni siitä, mistä vaikuttavuuden arvioinnissa on kyse, kiitteli Heikkala. Hän painotti, että vaikuttavuuden arviointia ei tulevina vuosina pääse pakoon kukaan.

– Se on asia, joka tulee aivan varmasti korostumaan voimakkaasti. Toiminnan tuloksellisuutta tulee numeraalisten tulosten ohella pystyä osoittamaan myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Vaikuttavuuden arviointia ei tule mieltää ”erilliseksi saarekkeeksi”, vaan sen tulee linkittyä saumattomasti strategisen johtamisen kokonaisuuteen. Sen tarkoitus on ohjata aika ajoin pysähtymään kaiken sen hienon äärelle, mitä on saatu aikaiseksi. Tai onko todella onnistuttu niissä tavoitteissa mitä toiminnalle on asetettu? Arviointi jää helposti uuden tekemisen jalkoihin, ellei siihen ole olemassa menetelmää tai työmallia.

Työmallina vaikutus- ja vaikuttavuusketjuajattelu

Pelto-Huikko avasi syksyn työpajoissa pilotoitua työmallia tarkemmin.

– Vaikutusketju-/Vaikuttavuusketju-työmallilla pyritään konkreettisesti auttamaan järjestötoimijoita vaikuttavuuden arvioinnissa. Rinnakkain ovat kulkeneet vaikutus ja vaikuttavuus. Vaikutus tarkoittaa tiettyä konkreettista muutosta, joka loppukäyttäjässä tapahtuu tekojen seurauksena. Vaikuttavuus-käsite puolestaan kuvaa sitä eri tahojen tekemisten summaa, joka vastaa valittuun yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

– Jokaisen henkilökohtaisesta tekemisestä syntyy vaikutusta ja eri tahojen yhteenlasketusta tekemisestä syntyy yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Pelto-Huikko kiteytti. Pilotoinneissa arviointia harjoiteltiin hakemalla ns. säikeitä eli riittävän yksinkertaisia ketjuja.

– Kun logiikkaa avautuu, sitä voidaan ryhtyä monistamaan ja skaalaamaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Parhaimmillaan vaikutusketju on vahva muutostyökalu, joka ohjaa tekemään ja todentamaan tavoiteltavia asioita. Värähtääkö jokin viisari lopullisessa kohdejoukossa toivotulla tavalla? Salibandyliitto, Suomen Latu ja Sydänliitto esittelivät vaikutusketjujaan värähdyksiä odottavassa hengessä.

 

Case Salibandy

Vaikutusketju: Seuran jokaisella joukkueella on oma kausikohtainen toimintasuunnitelma

Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen sanoo syksyn prosessissa vaikuttavuuden arvioinnin keskiössä olleen tarve auttaa seuroja kehittämään omaa toimintaansa ja varmistaa siten salibandyn elinvoimaisuus jatkossakin.

– Harjoittelukohteeksi valikoitunut konkreettinen kohde perustui siihen tosiasiaan, että suurimmassa osa salibandyseuroja joukkueiden toiminta kaudesta toiseen on hyvin vaihtelevaa. Kun yhdessä seurassa voi olla jopa 40 joukkuetta, toiminnasta ei voi syntyä yhteneväistä kuvaa ulospäin.

Seurakehittäjä Elina Anttonen kertoo joukkueilta puuttuvien kausikohtaisten toimintasuunnitelmien nousseen esille jo aiemmin Seurakehitys.fi työvälineen kautta.

– Se oli hyvin selkeä tarve, johon vaikutusketjua lähdettiin työstämään. Tuotamme seuran joukkueille kausikohtaisten suunnitelmien laatimiseen valmiin mallipohjan, jonka käyttöönottoa tuetaan tiedotuksella ja sparrauksella. Seurataan, onko toimenpiteellä toivottua selkeyttävää vaikutusta ja ulottuvatko vaikutukset myös uusien seuratoimijoiden, harrastajien ja vapaaehtoisten mukaan saamiseen.

 

Case Suomen Latu

Vaikutusketju: Vahvistamme vapaaehtoistoimintaa jäsenyhdistyksissä

Järjestöpäällikkö Mika Asikainen kuvaa kokemusta työskentelymallista lupaavaksi.

– Valitsimme yhdeksi vaikutusketjun kohteeksi koulutustoimintamme. Vaikuttavuuden näkökulmasta avainkysymys on, kuinka moni koulutuksiin osallistunut käyttää osaamistaan koulutuksen jälkeen ihmisten liikuttamiseen. Vertailua aiempaan on helppo tehdä; aiemmin oltiin tyytyväisiä jo koulutusten suureen määrään ja hirveän tyytyväisiä, kun saatiin osallistujilta niistä hyvät palautepisteet. Mutta eiväthän ne kerro vielä paljoakaan muutoksesta tai yhtään mitään vaikuttavuudesta. Tällä menetelmällä on tarkoitus seurata, kuinka moni koulutuksiin osallistuneista saadaan aktivoitua toimijoiksi paikallisiin yhdistyksiin. Sillä alkaa jo olla vaikutusta. Seuraava vaihe on vaikuttavuus eli kuinka montaa ihmistä nämä osaajat ohjaavat vuosien varrella valtakunnallisen järjestön kaikissa eri yhdistyksissä.

 

Case Sydänliitto

Vaikutusketju: Liikuntaviesti vastaa liikuntavastaavien tarpeisiin yhdistysliikunnan kehittämisessä

Liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila toteaa Sydänliiton johdon suhtautuvan vaikuttavuuden arviointiin panostamiseen erittäin positiivisesti. Henkilökohtaisesti hän koki terminologian vaatineen jonkin verran työstämistä, miten eroavat esimerkiksi vaikutus, muutos ja tulos vai eroavatko ne ollenkaan.

– Konkreettiseksi arviointikohteeksi valittiin Sydänliiton sähköinen uutiskirje Liikuntaviesti. Vuosien aikana on syventynyt ymmärrys siitä, että paikallistasolla liikuntatoimintaan kaivataan ideoita ja vinkkejä. Samanaikaisesti ajanmukainen tieto Liikuntaviestin tavoittavuudesta ja houkuttelevuudesta on mietityttänyt enemmän ja enemmän. Tarkka tavoite on Liikuntaviesti 2/2019. Silloin 200 liikuntavastaavasta 55 prosenttia lukee aktiivisesti Liikuntaviestiä ja kokee sen vastaavan yhdistysliikunnan kehittämistarpeisiinsa. Toimenpidelistalla ensimmäisenä on liikuntavastaavien sähköpostirekisterin päivittäminen.

 

Heikkala ja Pelto-Huikko ovat tuottamassa vaikuttavuuden arvioinnin työmallista tiivistä opasta kaikkien avoimeen käyttöön.