Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
05.12.2018 | Huippu-urheilu

Väestökysely: huippu-urheilun arvostus parantunut

Huippu-urheilun arvostus on väestön keskuudessa parantunut ja kiinnostus suomalaista huippu-urheilua kohtaan on kasvanut kahden viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi KIHUn ja Kantar TNS:n keväällä 2018 toteuttamasta kyselystä. Kyselyssä selvitettiin huippu-urheilun arvostusta ja vaikutusta yhteiskuntaan, väestön luottamusta Suomen Olympiakomiteaan, urheilun seuraamista sekä kansalaisten toiveita menestyslajeista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1569 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista.

Verrattuna vuoden 2016 vastaavan kyselyyn suurin muutos oli suomalaisurheilijoiden kansainvälisestä menestyksestä kiinnostuneiden osuuden nousu 59 prosentista 77 prosenttiin. Vastaajien arviot suomalaisesta huippu-urheilusta ovat positiivisempia kuin kaksi vuotta sitten lähes kaikissa kysytyissä teemoissa. Kansalaiset uskovat vahvasti, että suomalaisten urheilijoiden menestys lisää maamme mainetta, vahvistaa hyvää mieltä ja kansallista identiteettiä. Yli puolet vastaajista kokee, että menestys lisää osallistumista liikuntaan ja urheiluun.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki sanoo, että kyselyn tulokset vahvistava viime keväänä valmistuneen huippu-urheilun yhteiskunnallisen perustelun johtopäätöksiä.

– Suomalaiset ovat saaneet unohtumattomia elämyksiä huippu-urheilusta ja on hienoa huomata, että huippu-urheilun merkitys säilyy myös tässä ajassa. Huippu-urheilu rakentaa yhteisöllisyyttä, luo esikuvia, opettaa hyvää kilpailua ja muita elämäntaitoja ja antaa yhteiskunnalle enemmän kuin ottaa, Lehtimäki toteaa.

Väestökyselyn mukaan urheilua seurataan Suomessa aktiivisesti, eikä seuraamisessa ole nähtävissä suurta murrosta. Noin 40 prosenttia aikuisväestöstä seuraa urheilu-uutisia tai lukee urheilusivuja lehdistä ja kolmasosa katsoo urheilulähetyksiä vähintään viikoittain. Yli puolet (57 %) vastaajista oli seurannut urheilutapahtumia paikan päällä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Olympialaisilla on monilajisena suurtapahtumana erityinen merkitys suomalaisille. PyeongChangin talviolympialaisia seurasi neljä viidestä (82 %) ja Paralympialaisia kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta 15–74-vuotiaasta.

Jääkiekon asema suomalaisen urheilun johtavana yleisölajina on kyselyn mukaan erittäin vahva. Kun lasketaan yhteen lajia paikan päällä ja mediassa seuraavat sekä lajista kansainvälistä menestystä toivovat, yltää jääkiekko väestöön suhteutettuna yhteensä 4,6 miljoonan mainintaan. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että jääkiekkoa menestyslajina kannattivat hieman enemmän naiset kuin miehet.

Seuraavaksi suosituimmat lajit, yleisurheilu, jalkapallo ja maastohiihto, saivat noin 2,4 miljoonaa mainintaa. Nousevia lajeja suosiossa ovat mm. ampumahiihto, jalkapallo, autourheilu ja koripallo. Myös vammaisurheilu ja e-urheilu ovat saanet omat kannattajakuntansa.

– Huippu-urheilun lajikirjo on kasvanut viime vuosikymmeninä. Suomalaisessa urheilussa voidaan sanoa olevan neljä keskeistä sektoria, joista olympiayksilöurheilu muodostaa yhden, paralympialajien yksilöurheilu toisen, ja sen lisäksi meillä on menestyviä joukkuepelejä ja ei-olympialajeja. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tehtävä on tukea tätä kokonaisuutta ja saattaa parhaat urheilijat toimimaan parhaiden kanssa, parhaassa valmennuksessa ja parhaissa olosuhteissa, jotta suomalaiset voisivat jatkossakin nauttia upeista urheiluelämyksistä, Lehtimäki sanoo.

Huippu-urheilun arvostus ja lajien seuraaminen; väestökyselyn 2018 tuloksia, Mäkinen J., Lämsä J. ja Pusa S. Jyväskylä 2018.