Ajankohtaiset toiminnanjohtajien aamusta

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen avasi vuoden viimeisen toiminnanjohtajien infon ajankohtaisilla kuulumisilla.

Hallinto-oikeus on antanut päätöksensä Olympiakomitean tekemästä valituksesta koskien OKM:n tarkastuksesta seurannutta takaisinperintää. Perintä koski vuoden 2014 valtionavustuksia. Päätöksessään hallinto-oikeus päätti alentaa takaisinperittävää määrää 30 791 eurolla, kun alennuksen olisi pitänyt Olympiakomitean valituksen mukaan olla noin 215 000 euroa.

– Olemme käyneet juristien kanssa keskustelua, että miten mennään eteenpäin. Kyseessä on isoja periaatteellisia kysymyksiä, kuten luottamuksensuoja ja oman varainhankinnan tuottojen vaikutukset avustuksiin. Päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus kansalaisjärjestöjen asemaan ja toimintaan takautuvasti, Salonen kertoi.

Olympiakomitea pohtii nyt, että tehdäänkö valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Olemme varautuneet pahimman tilanteen realisoitumiseen. Eli vaikutuksia operatiiviseen toimintaan ei ole, vaikka summa jäisi maksettavaksi.

Toinen, vanhan Valon takaisinperintä on myös oikeuden käsittelyssä. Tämän perinnän kokonaissumma on korkoineen vähän yli 1,7 miljoonaa euroa. Salosen mukaan varautumissuunnitelma myös siihen on tehty.

Uutinen hallinto-oikeuden tuoreesta päätöksestä.

Salonen palasi vuosikokousviikonloppuun ja kertoi sen onnistuneen erinomaisesti. Myös kokousta edeltävä seminaari keräsi hyvin väkeä paikalle. Olympiakomitean toimintasuunnitelma hyväksyttiin syyskokouksessa muutoksetta.

–  Toimintasuunnitelman valmistelusta eli sen aloittamisesta jo keväällä tuli kiitosta. Toiveena oli, että ensi vuonna puheenjohtajat saadaan myös mukaan suunnittelutyöhön, Salonen summasi.

Yhteinen tapa toimia ja matkakorvaukset 2019

Olympiakomitean Arto Kuusisto esitteli juuri valmistuneen yhteisiä toimintatapoja vahvistavan 25-sivuisen asiakirjan ”Yhteinen tapa toimia”. Asiakirja toimii hyvin myös esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Laaja opas sisältää perustiedot Olympiakomiteasta yhdistyksenä, Olympiakomitean johtamisjärjestelmän kuvauksen, hyvän hallinnon perusasiat, viestinnän ohjeistukset, osaamisen kehittämisen toimintatavat, perustiedot työajasta, työturvallisuudesta ja -työhyvinvoinnista sekä -terveydestä ja työsuhteen elinkaaresta Olympiakomiteassa sekä monenlaista käytännön apua työn tekemiseen.

Kiinnostusta heräsi dokumentin hyödyntämiseen muissakin järjestöissä. Kevään puolella tullaan järjestämään erillinen tilaisuus aiheesta.

Tutustu Yhteinen tapa toimi -asiakirjan sisällysluetteloon.

Kuusisto avasi myös matkakorvausasiaa vuodelle 2019. Olympiakomiteassa noudatetaan valtion matkustussääntöä. Muutoksena tähän vuoteen on kilometrikorvauksen pieni nousu ollen ensi vuonna 43 snt/km. Olympiakomitealla ei ole käytössä alempaa maksuluokkaa, mutta Kuusisto suosittelee liitoille eritasoisten korvausten käyttöä harkintansa mukaisesti.

Kyselypalaute aamuinfoista

Olympiakomitean Rainer Anttila kertoi aamuinfoista tehdyn kyselyn tuloksista. Osallistujia infoissa on ollut noin 40 – 70 henkilöä, kysely lähetettiin 120 henkilölle, mutta vastauksia saatiin vain 12.

Näiden palautteiden perusteella toiveena on, että aamuinfoja jatketaan kerran kuukaudessa. Tietoiskuja toivotaan jatkossakin ja etäyhteyden tärkeys nousi esille. Aamuihin toivotaan yhteistä sparrausta, liittojen parhaiden mallien esittelyä ja liittojen toiveiden mukaista ohjelmaa. Anttila kannusti aktivisuuteen eli ”kertomaan vaikka naapurin hyvä malli, jos omaa ei rohkene tuomaan itse esille”.

Liikuntapolitiikan kuva 2018 ja lähtökohdat tulevaan vuoteen

Olympiakomitean Ilmari Nalbantoglu kävi läpi yhteiskuntasuhteiden näkökulmasta kuluneen syksyn ja tulevan kevään yhteiskuntasuhteiden tärkeimpiä prosesseja, tavoitteita ja keinoja. Yhteiskunnassa on käynnissä tiettyjä prosesseja, jotka vaikuttavat merkittävästi liikunta- ja urheiluyhteisöön. Näitä ovat vaalit, lakihankkeet ja uudistukset kuten liikuntapoliittinen selonteko. Olympiakomitea vaikuttaa niihin tietyillä tavoitteilla, jotka ovat prosessista riippumatta pääosin samoja. Tavoitteita ovat erityisesti liikunnallisen elämäntavan sekä seurojen ja kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen, huippu-urheilun menestysedellytysten ja liikunnan poikkihallinnollisuuden edistäminen. Kaikkiaan tavoitteena on liikkuva ja menestyvä Suomi. Keinoja tavoitteiden edistämiseksi ovat yhteydet järjestöihin, poliittisiin päättäjiin, ministeriöihin ja mediaan sekä erilaiset materiaalit ja lausunnot.

Selonteko ja vaalit tärkeimpiä prosesseja

Prosesseista tärkeimpiä kuluneena syksynä ovat olleet liikuntapoliittinen selonteko ja lähestyvät eduskuntavaalit. Liikuntapoliittinen selonteko on ollut eduskunnan lähetekeskustelussa viime kuussa. Sivistysvaliokunta tekee siitä mietinnön joulutauon jälkeen. Käytännössä eduskunta ei Nalbantoglun mukaan muuta selontekoa, mutta voi mietinnöllään painottaa tiettyjä aiheita selonteossa ja siten ilmaista vahvan parlamentaarisen sitoutumisen niihin. Selontekoaiheisiin voi tutustua Olympiakomitean selonteon teemasivulla.

Eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019. Vaalien jälkeen alkaa hallituksen ja hallitusohjelman muodostaminen. Nämä ovat tärkeitä hetkiä neljän tulevan vuoden liikunnan edellytysten kannalta. Olympiakomitea on tiivistänyt tavoitteet hallitusohjelmaan yhdessä liikunta- ja urheiluyhteisön kanssa kahteen keskeiseen: Liikkuva Suomi ja Menestyvä Suomi. Liikkuva Suomi tarkoittaa kattavaa liikkeen lisäämisen ohjelmaa, jossa tuetaan liikunnallista elämäntapaa koko elämänkululla, seuratoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä rakennetaan liikunnalle nykyistä vahvempi poikkihallinnollinen perusta. Näitä teemoja on jo viety keskusteluissa puolueiden kanssa eteenpäin vaalivalmistelussa, mutta työ jatkuu kevätkaudella. Lähtökohtana on, että liikunnan osalta tavoitteita tarkennetaan ja konkretisoidaan vielä yhteen kirkkaaseen kärkeen. Menestyvän Suomen osalta puhutaan ennen muuta huippu-urheilun johtamisen selkiyttämisestä ja resurssien lisäämisestä. Eduskuntavaaleihin voit tutustua Olympiakomitean teemasivulla.

Tavoitteet kerätty Pelikirjaan

Kaikkiaan Olympiakomitean yhteiskunnalliset tavoitteet on koottu Pelikirjaan. Pelikirja julkaistiin syyskuussa eduskunnassa. Sitä on määrä päivittää ja tarkentaa. Siitä johdetaan kannat lähtökohtaisesti kaikkeen Olympiakomitean vaikuttamiseen.

Tavoitteista osalta Nalbantoglu nosti esille erityisesti poikkihallinnollisuuden ja budjetin avaamisen liikunnalle.

– Liikuntayhteisöllä tulee olla selkeät, perustellut kannat esimerkiksi selonteon kuulemiseen ja lausuntoihin eduskunnalle siitä, mitä olisi hyvä painottaa. Kaksi tärkeää teema ovat ainakin poikkihallinnollisuus ja budjetin avaaminen. Ne tarkoittavat, että liikuntaa jatkossa edistetään järjestelmällisemmin myös muilla olennaisilla hallinnonaloilla OKM:n lisäksi. Näitä voivat olla erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön ja puolustusministeriöiden hallinnonalat. Budjetin avaaminen tarkoittaa, että liikuntaa rahoitettaisiin valtion taholta jatkossa muualtakin kuin rahapelivoittovaroista, eli yleiskatteellisista varoista. Tämä olisi perusteltua sekä liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen että toimialojen yhdenvertaisuuden kannalta. Liikunnan merkitystä kuvaa UKK-instituutin koordinoima keväinen selvitys, jonka mukaan liian vähäisestä liikunnasta koituu yli 3 miljardin haittakustannukset yhteiskunnalle vuosittain. Toimialojen yhdenvertaisuuden näkökulmasta taas ei ole perusteltua pysyä nykytilanteessa: liikunta on ainoa toimiala, jonka rahoitus tulee käytännössä yksinomaan rahapelivoittovaroista, Nalbantoglu kuvasi.

– Poikkihallinnollisuus ja budjetin avaaminen ovat edellytyksiä monille muille hyville toimille liikunnan ja urheilumenestyksen edistämiseksi. Niiden avulla saadaan hallinnolliset ja rahalliset edellytykset muille toimille, Nalbantoglu tiivisti.

Keinoista kehitetään yhteistä osaamista

Vaikuttamisen keinoista keskeisiksi Nalbantoglu nosti erilaiset yhteydet sidosryhmiin. Myös liikunta- ja urheiluyhteisön yhteinen osaamisen kehittäminen on tärkeä keino vahvistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista.

– Tänä syksynä olemme aloittaneet vaikuttamisklinikat, joissa on yhteisesti käsitelty yhteiskuntasuhteiden keskeisiä teemoja. Liikkujan polku -verkosto tapaa säännöllisesti, ja sen vaikuttamisryhmässä on käsitelty erityisesti yhteistä vaikuttamista selontekoon ja vaaleihin. Lisäksi liikunta- ja urheiluyhteisöllä on käytössä ”liikuntapolitiikan herätysryhmä”, WhatsApp-ryhmä, jonka tarkoituksena on pitää kaikki kiinnostuneet hereillä olennaisista liikuntapolitiikan ajankohtaisista asioista. Vaalien jälkeen on oikea aika kiinnittää huomiota näiden toimien lisäksi entistä vahvemmin yhteiseen yhteiskuntasuhteiden osaamisen kehittämiseen. Mietitään silloin esimerkiksi selkeämpiä koulutuskokonaisuuksia. Kaikki ehdotukset ja ideat ovat tervetulleita, Nalbantoglu kuvasi.

Mukaan liikuntapolitiikan herätysryhmään pääset lähettämällä viestin Ilmarille: p. 050 574 1112

Vaikuttamisklinikat pidetään kevätkaudella 2019 sporttitalolla, 5. kerroksessa, neuvottelutila Pariisissa seuraavasti:

ma 28.1. klo 11-12
ti 26.2. klo 13-14
ma 18.3. klo 11-12
ti 23.4. klo 11-12
ma 27.5. klo 11-12
ma 24.6. klo 11-12

Olympismi liikunnan ja urheilun mahdollisuutena

Lopuksi Olympiakomitean Maria Ulvinen valotti olympismia ja sen mahdollisuuksia. Suomen Olympia-akatemia on ollut toiminnassa yli 30 vuotta ja se on tehnyt olympiakasvatusta vapaaehtoisvoimin erityisesti kouluille. Vuonna 2017 hallituksen päätöksellä olympiakasvatus haluttiin tiiviimmin osaksi Olympiakomitean perustekemistä.

Olympismi on elämänfilosofia, joka pohjautuu vahvasti urheilun arvoihin. Tavoitteena on saada tämä arvopohjan jalkautumaan entistä paremmin toimintoihin ja tehdä sitä yhä tunnetummaksi.