Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
13.12.2018 | Huippu-urheilu

Tulevaisuuden tähdet: Keihäskulta oli vasta alkusoittoa Topias Laineelle

Nuorten olympialaisissa keihäskultaa, ensi kaudella tähtäimessä alle 20-vuotiaiden EM-kisat. Jonain päivänä maailman huipulla aikuisten sarjoissa. Topias Laine etenee määrätietoisesti kohti päämääräänsä.

Topias Laine nappasi keihäskultaa lokakuussa nuorten olympialaisissa Buenos Airesissa, mutta ei ole vielä ihan varma, onko keihäs edes hänen päälajinsa. Monipuolinen nuori urheilija lopetti vasta pari vuotta sitten koripallon ja pikajuoksu kulkee yhä edelleen keihäänheiton rinnalla.

– Toivon, että se pysyykin siinä mahdollisimman pitkään. Minusta keihäänheitto ja pikajuoksu tukevat hyvin toisiaan. Nopeus on vahvuuteni, joten otetaan siitä kaikki irti. Pari vuotta sitten alkoi tuntua, että ehkä vähemmänkin lajeja riittäisi, joten koripallo jäi silloin pois. Yleisurheilu tuntui enemmän omalta jutulta. Heitto alkoi myös kulkea aika hyvin, laji vaan jotenkin sopii minulle, Laine kertaa lajivalintansa vaiheita.

– Keihäänheitossa parasta on se fiilis, kun keihäs lähtee kädestä hyvässä asennossa ja näkee, että se lentää pitkälle, hän innostuu.

Nuori mies on liikkunut ja urheillut niin kauan kuin muistaa. Ensimmäinen pidempään harrastettu laji oli jalkapallo, jonka hän aloitti 4-vuotiaana. Koko perhe oli urheilullinen, erityisesti SM-tason keihäänheittäjänä tunnettu isä vei poikiaan mukanaan kentille. Laine muistelee kokeilleensa ”vähän kaikkea” ja vielä nykyisinkin harjoittelu on monipuolista. Hänen suosikkitreeninsä on telinevoimistelu, joka toimii hänellä yleisurheilun oheisharjoitteluna.

Ennätyskiskaisulla olympiakultaan

Nuorten olympialaisten kisamatka Argentiinaan oli Laineelle unohtumaton kokemus. Arvokisoissa hän on ollut jo aikaisemminkin, menestyksekkäästi, mutta Nuorten olympialaisissa hänestä tuntui, että ollaan isoissa kisoissa, kun osallistujia oli ympäri maailmaa.

– Tunnelma oli ihan mahtava. Suomen joukkue oli tosi yhtenäinen ja kaikki kannustivat upeasti toisiaan. Yleisöä kisoissa oli tosi paljon ja argentiinalaiset osasivat todella pitää ääntä, Laine kehuu.

Laineen lähtökohta kisaan oli mielenkiintoinen. Kausi venyi kisojen myöhäisen ajankohdan takia kuukaudella ja se piti suunnitella tavallisesta poikkeavasti. Laine kärsi kesällä myös kyynärpäävammasta, joka rajoitti heittojen määrän minimiin kauden aikana.

– Koko kaudella ei tullut kunnollista onnistumista, mutta uskoin silti, että ennätys voi parantua. Kauden venymisen takia piti treenata enemmän kuin yleensä kisakaudella, että olisi iskussa Argentiinassa, jos tulee valituksi olympiajoukkueeseen. Olen tosi iloinen, että pääsin sinne, Laine kertoo kuluneesta kaudesta.

Varsinainen kilpailukaan ei ollut ihan perinteinen. Keihäänheitossa käytiin kaksi kilpailua, joiden yhteistulos ratkaisi sijoituksen. Laine oli ensimmäisen kisan jälkeen kolmantena ja joutui toiseen kilpailuun heittoviivalle ensimmäisenä.

Molempiin kisoihin piti latautua täysillä. Ensimmäisessä kisassa en saanut itsestäni kaikkea irti ja koko ajan oli tunne, että paukkuja jäi toiseen kisaan aika paljon. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että ensimmäisessä kisassa lähes kaikki, paitsi minä, paransivat ennätystään. Toisessa kisassa asetelma kääntyikin sitten toisin päin: minä paransin ennätystäni, kun muut jäivät ensimmäisen kisan heitoistaan. Lopputulosta sai jännätä loppuun asti, kun jouduin heittämään ensimmäisenä, Laine kertaa kisatapahtumia.

– Fiilis oli aivan huikea, kun voitto ratkesi. Kyllä tämä oli uran tähänastinen kohokohta, hän hymyilee.

– Mutta parempaa on vielä luvassa tulevaisuudessa, hän lisää nopeasti.

Valmentaja auttaa oman polun löytämisessä

Valmentajia nuoren miehen takana on kaksi. Harjoittelukaudella hänen valmennuksestaan vastaa Harri Laiho. Isä Yki Laine toimii lajivalmentajana ja kilpailukaudella suurin osa harjoittelusta tapahtuu hänen kanssaan. Laine on tyytyväinen valmennukseensa.

– Pystyn keskustelemaan molempien valmentajieni kanssa mistä vain, meillä on hyvä molemminpuolinen luottamus. Mielestäni valmentajalta oppii myös paljon muutakin kuin urheilua. Valmentaja auttaa myös löytämään oman polun urheilijana, pohtii Laine.

Harjoituskertoja Laineelle kertyy viikossa kahdeksan. Motivoituminen harjoitteluun on hänelle helppoa.

– Ensi kaudella siirryn heittämään miesten keihäällä nuorten keihään sijaan. Tekniikka ei saisi hirveästi muuttua, vaikka keihäälle tulee painoa enemmän eli voimaa täytyy hankkia lisää, hän kertoo suunnitelmistaan.

– Ei motivaatiota tarvitse sen enempää haeskella, tykkään tosi paljon tehdä tätä. Motivaatio tulee myös siitä, että on tavoitteita. Haluan jonain päivänä olla aikuisissa maailman huipulla. Kyllä se olympiakulta kiinnostaa, Laine paljastaa.

Lue lisää aiheesta