Liedon kuntakuvassa näkyy liikkumisen merkittävä lisääntyminen

Erityisesti lähiliikuntapaikkoihin panostamisen seurauksena ulkona tapahtuva liikkuminen on lisääntynyt selvästi, toteaa Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela. Lieto on oletettavasti ensimmäisiä kuntia, jonka kuntastrategiassa liikunta nostettiin painopistealueeksi vuonna 2015. Liikkuva Lieto sloganin avulla haluttiin näyttää vihreätä valoa laajalti liikuntaa lisääville hankkeille, innovaatioille ja lähestymistavoille, hän taustoittaa.

2018 – 2025 strategian linjaukset jatkavat lietolaisten aktiivisuuden lisäämistä ja näkyväksi tekemistä. Liikkuva Lieto on saanut rinnalleen muun muassa Luonnonläheisen Liedon, jota kuvaa uusin kuntalaisten kuntoilupaikka, Keisvuoren portaat. Aivan kunnantalon kulmalta kohoaa 140 porrasta ylös Keisvuoren huipulle.

Lasten ja nuorten keskuuteen liikuntaa ulotetaan, levitetään ja laajennetaan eri keinoja ja kanavia hyödyntäen. Nuorisovaltuusto on Poikelan mukaan erittäin aktiivinen nuorten toiveiden ja tarpeiden kartoittamisessa ja esille tuomisessa. Toki nuorilta saadaan myös suoria kuntalaisaloitteita, kuten juuri jokin aika sitten saatu kahden pojan tekemä aloite seikkailumetsästä.

– Liedon lukiossa opiskeleville järjestetään liikunnan ohjauksen kursseja ja koetetaan näin löytää potentiaaleja liikunnallisen elämäntavan edistäjiä, joista esimerkiksi urheiluseurat voivat saada vapaaehtoistoimijoita. Kaikki Liedon koulut ovat Liikkuvia kouluja, ja kaikkien koulujen yhteydessä on ulkoiluun innostavia lähiliikuntapaikkoja. Myös nuorisotoimen painopisteenä on liikunnan harrastamisen lisääminen. Muun muassa liikuntanuokkari-illoissa kokeillaan tuttujen sählyn, futiksen ja sulkapallon pelaamisen ohella uudempiakin houkutuksia kuten kupla- ja tankofutista.

Liedossa on lupa kokeilla

Omatoimisesti liikuntaa harrastaville nuorille on Lietohallin ovet avoinna maanantai- ja perjantai-iltapäivisin. Silloin koko monitoimihalli on varattu vain heille. Syksystä alkaen apua ja vinkkejä on voinut pyytää liikunnanohjaukseen koulutuksen saaneilta hallin liikuntavahtimestareilta. Erinomaisia kimmokkeita matalan kynnyksen liikunnan harrastamiseen tarjoaa myös Turun seudun kuntien 13 ̶ 19-vuotiaille kohdentama MIHI-palvelu. Ydinajatus on tarjota ”virinää ja liikettä” maksutta ja ilman jatkuvaa sitoutumista.

Paljon tehdään ja lisää on suunnitteilla. Poikela kiittelee seurayhteistyön olevan hyvin tiivistä. Mm. Liikkuva Lieto -yhteistyöryhmässä kokoonnutaan kerran kuussa pohtimaan erityisesti vähän liikkuvien mukaan saamista. Johdonmukaisesta työstä kertoo myös Liedon kunnan saama kunniamaininta Suomen perheliikuntamyönteisin kunta -kilpailussa vuosi sitten.

– Hienoa, että liikunnan edistämiseen orientoituvia kuntia nostetaan esille! Julkinen huomio oli vahva viesti siitä, että työtämme arvostetaan. Olemme tehneet oikeita asioita ja onnistuneet niissä erityisen hyvin, sanoo Poikela katsoen samalla kohti tulevaa.

Kuntastrategiaan kirjattua ´Avoin ja oivaltava ote tulevaisuuteen` painopistealuetta hän avaa näin:

– Haluamme suosia ja rohkaista uteliaisiin, tutkiviin, osallistaviin ja innokkaisiin kokeiluihin. Aina ne eivät onnistu tai toimivat vain jonkin aikaa, mutta epäonnistuva tai lyhytaikainenkin kokeilu voi tuottaa merkittävää oppimista. Nyt on lupa kokeilla!

Entä millaisen viestin Poikela haluaa välittää kunnille, jotka myös haluavat lisätä liikunnan näkyvyyttä kuntakuvassaan?

– Olennaisen tärkeää on liikunnan strategisen merkityksen ymmärtäminen, se tulee asemoida kuntastrategiassa riittävän korkealle. Kun ihmiset saadaan liikkumaan enemmän, monia hyviä asioita alkaa hoitua vähän kuin itsestään. Huomionarvoista on liikunnan harrastamisen valtava yhteisöllistävä vaikutus, joka puolestaan lisää turvallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä. Kaikki ovat kuntakuvassa näkyviä hyviä asioita.