Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
11.01.2019 | Huippu-urheilu

Jatkuvan kansainvälisen menestyksen perässä – kestävyyslajien yhteistyö tiivistyi vuonna 2018

Kestävyyslajien yhteistyöhankkeen toinen vaihe saatiin maaliin vuodenvaihteessa. Vuonna 2018 päästiin kiinni yhä syvempään tietoon, josta kaikkien hankkeessa mukana olevien 13 lajin on mahdollista hyötyä.

Huippu-urheilun verkostopäivät lokakuussa 2016, liikuntakeskus Pajulahdessa. Koolla on perinteiseen tapaan ollut edustajia koko suomalaisen urheilukentän laajasta kirjosta.

Varsinaisen seminaariosuuden jälkeen Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kokoaa yhteen 13 kestävyyslajin valmennuspäälliköt ja päävalmentajat. Edustettuina ovat ampumahiihto, hiihtosuunnistus, kestävyysjuoksu, kilpakävely, maastohiihto, melonta, pikaluistelu, pyöräily, soutu, suunnistus, triathlon, uinti ja yhdistetty. Väki vähenee, pidot paranevat.

Lajeilta kysytään, ovatko ne mukana lajien välistä yhteistyötä ja sitä kautta osaamista lisäävässä hankkeessa. Kaikki sitoutuvat toimintaan. Mukaan saadaan myös kaksi muuta merkittävää yhteistyötahoa, Pajulahden liikuntakeskus sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU.

Tuosta hetkestä on nyt aikaa reilut kaksi vuotta. Kun pitkälti samojen arkihaasteiden kanssa painivia viisaita päitä lyödään yhteen, yhteistyöllä kaikki voittavat.

– Olin pitkään miettinyt, kuinka kestävyyslajeissa voitaisiin saada aikaan parempaa tiedon vaihtoa. Ei asia lopulta niin vaikea ole. Lajien hyvä omistajuus yhteisessä valmennuksen asiassa on toiminut hyvin. Käytännön valmennustietoa on jaettu poikki lajien, ja monet samat haasteet toistuvat lajeissa kesät ja talvet kilpailusuorituksen kestosta riippumatta. Lajit ovat myös vastanneet kaikista omista kuluistaan, kun ajatellaan vaikkapa miniseminaareja, Olli-Pekka Kärkkäinen kertoo.

Vuonna 2018 kiinni spesifimpään tietoon

Hanke on kulkenut kaksi vuotta nimellä ”Kestävyyslajien yhteistyö ja suomalaisen harjoittelumallin ja seurantajärjestelmien kehittäminen”. Hanketta koordinoi KIHU:n Ari Nummelan vetämä seitsemän hengen ohjausryhmä, jossa on edustus merkittävimmistä yhteistyötahoista. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2018 peräti 12 kertaa ja myös Kisakallion urheiluopisto on tuonut työhön panoksensa. Hanketta on rahoittanut osaltaan Urheiluopistosäätiö.

Näkyvin osa hanketta ovat olleet kestävyyslajien miniseminaarit, joissa mukana olevat lajit ovat vuorotellen esitelleet omaa valmennustoimintaansa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2017 kerättiin yleisemmän tason tietoa eri kestävyyslajien valmennuksesta ja verrattiin sitä kansainvälisen kärjen vaatimustasoon.

Toisessa vaiheessa vuonna 2018 on kerätty tietoa harjoittelusta ja sen analysoinnista eri kestävyyslajeissa sekä rakennettu mallia kestävyysurheilijoiden energiansaantiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja korkean paikan harjoittelun suomalaisen toimintamallin kehittämiseksi.

Kun ensimmäisissä miniseminaareissa liikuttiin enemmän lajitasolla, toisena vuonna esimerkkejä haettiin enemmän urheilijakohtaisesti sekä erityisten teemojen – kuten eLogger-harjoituspäiväkirjan – ympäriltä. Vuonna 2017 valetun perustan päälle on siis alettu kasata yhä spesifimpää tietoa.

Tiedon analyysin perusteella tehdään suunnitelmat siitä, kuinka suomalaista kestävyysvalmennusta voidaan kehittää, jotta pysyisimme jatkuvan kansainvälisen menestyksen polulla.

– Lajit ovat vastanneet huutoon ja hankkineet seminaarien alustajiksi kärkivalmentajiaan ja joskus myös
parhaita urheilijoitaan, Kärkkäinen toteaa tyytyväisenä.

– Isossa maassa matkusteluun kuluva aika pitää minimoida. Miniseminaarit striimataan verkon kautta, ja niitä on nyt katsottu yhteensä noin 8 000 kertaa. Kysymyksiäkin on voinut esittää etänä. Esitysten materiaalit ovat esitysten jälkeen jaossa. Tämän laajan yhteistyön kautta saa hyvän kuvan ja vertailukohtaa siihen, missä tässä maassa kestävyysharjoittelussa mennään. Tämä on arvokasta lajeille ja auttaa itseänikin hahmottamaan kokonaisuuden haasteet paremmin.

Yhteistyölle tilausta korkeanpaikan harjoittelussa

Miniseminaarien lisäksi tärkeässä roolissa hankkeessa on ollut Pajulahden vuotuinen kestävyysseminaari, joka vuonna 2018 järjestettiin marraskuun lopulla. Mukana oli noin 70 valmentajaa laajasta lajikirjosta. Teemat olivat sellaisia, joista eivät hyödy ainoastaan kestävyyslajit, vaan suomalainen urheilu laajemminkin.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi energian riittävyyttä kestävyysurheilussa lääkäri Arja Uusitalon, ravitsemusasiantuntija Iida Heikuran, psykologi Marja Kokkosen ja huippu-urheilija Aino-Kaisa Saarisen näkökulmasta.

Lisäksi seminaarissa esitettiin Norjan urheilijoiden terveyden toimintamalli (Anita Rapp-Ødegaard). Päivän lopuksi käytiin vielä Learning Cafe -tyyppinen ryhmäkeskustelu aiheesta. Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen vie keskustelun antia eteenpäin Olympiakomiteassa ja suomalaisessa urheilussa myös käytännön tasolla.

Toisena seminaaripäivänä teemana oli korkeanpaikan harjoittelu, jota olivat alustamassa tutkija Juha Peltonen, kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen, valmentajat Valentin Kononen ja Jukka Keskisalo sekä Sierra Nevadan harjoittelukeskuksen Carmen Calderón Soto. Myös korkeanpaikan harjoittelun käsittely päättyi Learning Cafe -ryhmäkeskusteluun.

– Keskustelun yhteenvetona todettiin, että on olemassa selvä tarve tehdä korkeanpaikan harjoittelun suhteen yhteistyötä eri kestävyyslajien kesken sekä pyrkiä luomaan yhteisen seurannan kautta suomalaista korkeanpaikan harjoittelun toimintamallia, jolla pyritään saavuttamaan kilpailuetua kansainvälisissä kilpailuissa, hankkeen vuosiraportissa niputetaan.

Kestävyyslajien miniseminaarien esitykset ovat löydettävissä YouTube KIHUTV -kanavan kautta ja Pajulahden www-sivujen alta, josta löytyy myös esitysten materiaalit.