Ajankohtaiset toiminnajohtajien aamusta
Olympiakomitean digitaalinen strategia
Toiminnanjohtajien aamuinfossa esiteltiin Olympiakomitean Arto Kuusiston ja Juha Saapunkin johdolla Olympiakomitean digitaalista strategiaa ja sen tilannetta.
Saapunki muistutti, että elämme digitaalisessa murroksessa ja muutos tulee jatkumaan.
– Muutos näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja ajankäytössä. Urheilu saa haastajia yhä enemmän ja pelit ja digiviihde koukuttavat. On tärkeää pysyä kehityksessä mukana.
Digitalisoitumisen hyötyinä ja trendeinä ovat arjen helpottuminen, tiedolla johtaminen, uudet mobiilipalvelut ja kustannustehokkuus.
Olympiakomitean digitaalinen strategia ja toimenpiteet rakentuvat Suomisportin ympärille. Suomisport on koko urheiluyhteisön yhteinen, nykyaikainen ja helppokäyttöinen digitaalinen urheilupalvelu, joka kokoaa monenlaiset digipalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomisport-palvelua käyttää tällä hetkellä 70 lajiliittoa, tuhansia urheiluseuroja ja 290 000 kirjautunutta liikkujaa.
– Kaikki liitot eivät vielä ole Suomisportissa mukana. Vanhasta luopumisessa on aina haasteensa, etenkin jos on aiemmin tehty isoja investointeja. Uuteen lähtemisessä on aina omat riskinsä, mutta jos ei pysy kehityksessä mukana, niin riskit ovat pitkällä tähtäimellä vielä isompia, Kuusisto kommentoi.
– Tiedolla johtamisen avulla päätöksenteon laatu paranee. Esimerkiksi Suomisportista voi hakea reaaliaikaisesti tietoa, vaikka millä paikkakunnilla ihmiset liikkuvat tai missä lajeissa. Samoin esimerkiksi dropoutia voidaan tarkastella faktojen kautta. Katsotaan minkä ikäisenä tulee paljon lopettamisia ja pohditaan millä tavoin juuri näihin ikäryhmiin voisi vaikuttaa. Datasta on helppo seurata, onko toimilla vaikuttavuutta, Saapunki avasi.
Erillistä tiedonkeruuta ei siis tarvita, vaan kaiken tiedon voi hakea reaaliajassa.
KEKE-Koutsi – ympäristövastuumateriaali seuroille
Digitalisaation ohella toinen megatrendi on ympäristövastuu. Olympiakomitean Karoliina Ketola kertoi toiminnanjohtajille uudesta KEKE-Koutsista eli ympäristövastuullisen seuran työkalupakista. Olympiakomitea on toteuttanut hankkeen ja sen materiaalit yhdessä Sitran ja seurojen kanssa. KEKE-Koutsi on myös osana Tähtiseuraohjelmaa.
Ideana on, että seurat ovat pienillä arjen teoilla mukana ilmastotalkoissa. Monet ympäristövastuulliset teot auttavat myös harrastuksen kulujen hallinnassa.
– Materiaalista löytyy vinkkejä eri kokonaisuuksista, kuten liikenne, varusteet ja välineet, viestintä ja hallinto, ruoka sekä tapahtumat. Seuroja ja liikkujia kannustetaan muun muassa kimppakyyteihin, hyötyliikuntaan välineiden ja varusteiden kierrätykseen, sähköiseen hallintoon ja viestintään, tilojen ja välineiden yhteiskäyttöön sekä roskien kierrätykseen, Ketola kommentoi.
Ketola toivoo liittojen kertovan materiaalista seuroille ja pohtivan myös, miten asioita voi edistää liittotasolla.
– Poimikaa KEKE-Koutsista toimintatapoja, joita suosittelette omille seuroillenne ja hyödyntäkää materiaalia myös omassa viestinnässänne.
Urheilutyönantajat ry ja Palta ry auttavat urheilun työnantajia
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Terhi Salonpää ja Olympiakomitean Riikka Valjakka kertoivat Urheilutyönantajat ry:n ja PALTA ry:n jäsenpalveluista.
– Urheilutyönantajat ry:ssä yhtenä tärkeimpänä asiana on työehtosopimuksesta neuvotteleminen. Seuraavan TESin neuvottelu käynnistynee ensi syksynä. Järjestö tarjoaa jäsenilleen myös koulutuksia. Jos jokin aihe tai teema erityisesti kiinnostaa, niin ottakaa yhteyttä, Valjakka kehotti.
Urheilutyönantajat ry:n sääntöjä ollaan muuttamassa. Säännöt käsitellään ja hyväksytään yhdistyksen vuosikokouksessa 6.3. klo 9 Sporttitalossa.
Salonpää kertoi Paltan jäsenpalveluista, joista yhtenä tärkeimpänä ovat juristipalvelut. Hän kehotti esimerkiksi työsopimusasioissa ennaltaehkäisyyn, etteivät asiat etene riita-asteelle. Paltan tjäsenpalvelutehtäviin kuuluvat lisäksi mm. lainsäädäntöön vaikuttaminen sekä koulutukset.
Paltan minimijäsenmaksu on 525 €/vuosi. Tähän hintaan saa soittamalla juristipalveluapua rajoittamattoman määrän.
Missä mennään Urheilun Unelma-arvassa?
Lopuksi Arto Kuusisto kertoi Urheilun Unelma-arvan tilanteesta. Alun perin konsepti on tuotu Suomeen Ruotsista (Miljon Lotteriet). Suomessa arpayhtiö luotiin vuonna 2012.
– Tähän mennessä Unelma-arpajaiset on tulouttanut rahaa urheilulle 2 miljoonaa euroa. Uusia tilauksia vuonna 2018 oli noin 32 000. Uutuutena on tulossa Sporttiarpa eli urheilujärjestöille räätälöity kerta-arpa, Kuusisto kertoi.
Tutustu Urheilun Unelma-arpaan