Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
21.01.2019 | Huippu-urheilu

Urheiluun erikoistunut verkkosivusto teki selvityksen urheiluvuodesta 2018 – Suomi väkilukuun suhteutettuna maailman 11. paras urheilumaa

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt kattavan tilannekatsauksen suomalaiseen urheiluun. Tokion olympiakisojen menestysodotusten keihäänkärki on muodostumassa muun muassa naisten kamppailulajeista.

Suomi oli väkilukuun suhteutettuna maailman 11:nneksi paras urheilumaa vuonna 2018. Näin ainakin, jos luetaan huippu-urheiluun erikoistuneen verkkosivuston Greatest Sporting Nationin kattavaa seurantaa, joka pitää sisällään olympialajien lisäksi merkittävimmät ei-olympialajit.

– Greatest Sporting Nation tarkastelee urheilua objektiivisesti ja kattavasti. Se on työkalu, jota käytetään luotettavana työkaluna useissa huippu-urheilumaissa, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki toteaa.

– Suomen kannalta ongelmallista ja harmillista on se, että sivusto ei huomioi moottoriurheilua lainkaan katsaukseensa. Kun tiedämme Suomen timanttisen tason moottoriurheilussa, sen voi katsoa laskevan sijoitustamme hieman. Korkea sijoitus kertoo joka tapauksessa urheilukulttuurimme laajuudesta.

Greatest Sporting Nation tilastoi ja pisteyttää erilaisilla kertoimilla eri lajien globaalit arvokilpailut tai niihin rinnastettavat kilpailut (kuten golfin major-turnaukset). Lähtökohta on se, että pisteitä saa lajin kahdeksan parasta urheilijaa tai joukkuetta. Merkittävimmissä joukkuepeleissä pistekertoimet ovat suurimpia.

Kun kaikki maat laitetaan samalle viivalle ja unohdetaan väkiluvut, Suomi keräsi GSN:n taulukossa 30:nneksi eniten pisteitä vuonna 2018.

Ennuste Tokion olympiakisoihin jättää töitä viimeiselle puolelletoista vuodelle

Greatest Sporting Nationin pistetaulukko on yksi osa Huippu-urheiluyksikön tekemää laajaa suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsausta, joka julkaistaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Kuten Lehtimäki on aiemmin todennut, Huippu-urheiluyksikkö seuraa suomalaisen urheilun menestystä jatkuvasti neljällä isolla sektorilla: olympialajit, ei-olympialajit, joukkuepelit ja paralympialajit.

Kun kesälajien kausi 2018 on päättynyt ja Tokion olympiakisoihin on aikaa enää puolitoista vuotta, tilanne kesäolympialajeissa nousee tällä hetkellä akuuteimpana esiin. Kuluvalle olympiadille asetetusta kymmenen olympiamitalin tavoitteesta puuttuu PyeongChangin talviolympiakisojen jälkeen vielä neljä.

– On pakko todeta, että kiire tulee neljään mitaliin. Jatkuvaan kilpailuseurantaan pohjautuvan täysin tunteettoman ennusteemme mukaan Suomi saisi matemaattisesti 2,15 mitalia, jos olympiakisat alkaisivat Tokiossa tänään. Puolitoista vuotta on lyhyt aika nostaa ennustetta lähemmäs neljää, Lehtimäki arvioi.

– Toki samalla kaavalla laskettuna ennuste Lontoon olympiakisoihin lähdettäessä oli 1,65 mitalia, ja tuloksena oli silloin kolme mitalia. Ennen Rion olympiakisoja ennuste oli 1,9 mitalia, ja saavutimme vain yhden. Eli heilahtelua voi tapahtua kumpaan suuntaan tahansa, mutta realistisesti ajateltuna odotusarvo on tässä vaiheessa noin kahdessa mitalissa.

Vuosi 2018 nosti esiin erityisesti naisten kamppailulajit: Petra Olli voitti painin maailmanmestaruuden, Titta Keinänen teki läpimurron karaten kansainväliselle huipulle ja nyrkkeilyssä sekä Mira Potkonen että Elina Gustafsson juhlivat Euroopan mestaruutta.

– Meillä on ollut viime aikoina hieno menestys naisten kamppailulajeissa, mutta samaan aikaan on muistettava, että olympiakisoihin paikan saa näissä lajeissa vain kourallinen urheilijoita. Ensimmäinen kynnys on näissä lajeissa olympiakisoihin selviytyminen. Naiskamppailijoiden lisäksi mitalimahdollisuuksia on Tokiossa muun muassa ammunnassa, yleisurheilussa, purjehduksessa sekä myös miesten painissa, Lehtimäki huomauttaa.

Paralympialajit lähes tavoitevauhdissa

Huippu-urheiluyksikkö on laskenut olympialajeissa ennustetta seuraaviin olympiakisoihin jo parin vuoden ajan. Nyt samankaltaista kilpailuseurantaan pohjautuvaa ennustetta on rakennettu myös paralympialajeihin. Tämän hetken näkymällä ennuste Tokion paralympialaisiin on 5,05 mitalia.

– Se on sanottava paralympialajien ennusteesta, että kaavan määrittäminen on ollut merkittävästi vaikeampaa kuin olympialajeissa. Se johtuu lajien monimutkaisen luokittelujärjestelmän lisäksi otannan pienuudesta – sekä urheilijoiden että kilpailujen osalta. Olemme kuitenkin käyneet 2010-luvun historiaa läpi lajiryhmävastaavien Mika Vakkurin ja Kimmo Mustosen kanssa, ja uskallan sanoa, että tämä ennuste on ainakin suuntaa-antava, huippu-urheiludatan ja viestinnän asiantuntija Ilkka Palomäki taustoittaa.

Suomi saavutti PyeongChangin paralympialaista kolme mitalia, joten jotta olympiadille asetettuun kymmenen mitalin tavoitteeseen päästään, Tokiosta pitäisi saavuttaa seitsemän mitalia.

– Erityisesti kesän EM-kisat parayleisurheilussa oli loistava menestys laajalla urheilijakirjolla, jolta on loogista odottaa huipputulosta myös paralympiatasolla. Myös muissa lajeissa on tullut menestystä. Vuosi 2019 on monessa paralympialajissa MM-vuosi, joten alkanut vuosi antaa vielä tarkemmat askelmerkit kohti Tokiota, Lehtimäki painottaa.

Talvilajien tilannetta tarkastellaan tarkemmin vasta kauden jälkeen sekä vammattomien lajeissa että paralympialajeissa.

124 MM- ja 171 EM-mitalia vuonna 2018

Suomi saavutti opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta nauttivien lajiliittojen alaisissa arvokilpailuissa vuonna 2018 kaikkiaan 124 MM- ja 171 EM-mitalia. Näistä vammattomien puolella tuli 123 ja 143. Olympialajeissa saldo oli yksi MM- ja seitsemän EM-mitalia, joten kaikkiaan 122 MM- ja 136 EM-mitalia tuli lajeista, jotka eivät ole olympiaohjelmassa.

– Suurin osa mitaleista tuli totta kai lajeista, joissa kilpailu ei maailmanlaajuisesti ole yhtä kovaa kuin olympialajeissa tai kilpailluimmissa ei-olympialajeissa. Jokainen mitali on kuitenkin aina kovan työn takana, ja nämäkin mitalit on syytä huomioida, Lehtimäki sanoo.

Moottoriurheilusta tuli jälleen kerran menestystä. Suomalaiset keräsivät muun muassa kaikista maista eniten MM-pisteitä autourheilun merkittävimmissä luokissa, Formula 1:ssä ja rallin WRC-luokassa. Kimi Räikkönen nappasi F1:n MM-pronssia ja pistesijoille ylsivät myös F1:ssä Valtteri Bottas, rallissa Jari-Matti Latvala ja Esapekka Lappi sekä rallicrossissa Niclas Grönholm. Kaksipyöräisilläkin tuli menestystä, kun Eero Remes ja Sanna Kärkkäinen juhlivat enduron maailmanmestaruuksia.

MM-tason mitalimenestystä tuli myös muun muassa suunnistuksessa (Marika Teini MM-hopeaa), joukkuevoimistelussa (Minetit MM-hopeaa), muodostelmaluistelussa (MariGold IceUnity MM-kultaa), cheerleadingissa (cheerin MM-kulta) ja pyöräsuunnistuksessa (MM-kisoista neljä mitalia, mukaan lukien Henna Saarisen ja Jussi Laurilan maailmanmestaruudet).

Muista saavutuksista mainittakoon Kaisa Salin seitsemäs sija triathlonin ironmanmatkan MM-kisassa Havaijilla ja se, että Eva Wahlström pitää hallussaan ammattinyrkkeilyn WBC-liiton ylemmän höyhensarjan mestaruusvyötä.

Joukkuepeleissä menestyksekäs vuosi

Joukkuepelien menestystä arvioidessa oleellista on puhtaan menestyksen lisäksi myös ammattilaispelaajien ja valmentajien määrä ulkomailla. Salibandyliiton menestysstrategiassa yksi iso tekijä on kotimaisen sarjan nostaminen maailman parhaaksi, mutta etenkin muissa isoissa palloilulajeissa pelaajien (ja valmentajien) kasvattaminen maailman kovimpiin sarjoihin on iso taustatekijä maajoukkueen menestyksessä.

Jalkapallon, jääkiekon, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn ykköskategorian ulkomaisiin sarjoihin on kelpuutettu tällä hetkellä peräti 128 suomalaista miestä ja 40 naista. Suomalaisvalmentajiakin on 22. Kokonaislukema kasvaa, kun mennään seuraaville tasoille.

Myös maajoukkuemenestystä tuli roimasti vuonna 2018 – sekä yleisessä sarjassa että merkittävimmissä juniori-ikäluokissa. Salibandyn miesten maailmanmestaruus, naisten jääkiekon olympiapronssi, molempien lentopallomaajoukkueiden selviytyminen kesän 2019 EM-kisoihin sekä miesten jalkapallomaajoukkueen lohkovoitto Uefan Kansojen liigassa olivat vain jäävuoren huippuja.

Tunnuslukuja suomalaisen urheilun tilannekatsauksesta:

Suomen sijoitus Greatest Sporting Nation -vertailussa 2018: 30.
Suomen sijoitus asukaslukuun suhteutettuna GSN-vertailussa 2018: 11.

Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,15
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 5,05

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa:24+2 (olympialajit + ei-olympialajit)
Suomen saavuttamat mitalit vuonna 2018:124 MM-mitalia, 171 EM-mitalia (olympialajit 1+7, paralympialajit 1+28, ei-olympialajit 122+136)

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 21.1.2019 (miehet/naiset):

Salibandy: 1./2.
Jääkiekko: 5./3.
Lentopallo: 19./T66.
Koripallo: 21./ei rankingia
Jalkapallo: 58./28.
Käsipallo: Ei rankingia

Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, miehet (1. taso / 2. taso): 128/109
Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, naiset (1. taso / 2. taso): 40/62
Suomalaiset valmentajat ulkomailla (1. taso / muut): 22/38