Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

LIITU-tutkimus: Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan

Kyselytietojen perusteella suosituksen mukaan liikkuvien lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana. Liikemittaritietojen mukaan liikkumisessa ei sen sijaan ole tapahtunut muutosta. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Paljon liikkuvat lapset ja nuoret kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja heidän terveyden lukutaitonsa oli parempi kuin vähän liikkuvilla.

 

Muun muassa nämä tulokset selviävät vuonna 2018 toteutetusta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta. Uusimmassa LIITU-raportissa esitellään laajasti tutkimustuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimuksessa mitattiin paikallaanoloa, liikkumista ja ensimmäistä kertaa myös unta liikemittareilla koko vuorokauden ajalta. Kyselyihin vastasi yli 7000 lasta ja nuorta, ja liikemittarimittauksiin osallistui lähes 3000 oppilasta.

LIITU-tutkimuksen kyselytietojen mukaan liikuntasuosituksen täyttävien lasten ja nuorten määrässä on pieniä positiivisia muutoksia. Liikemittaritietojen perusteella liikkumisen määrässä ei ole tapahtunut muutosta ja erityisesti rasittavan liikkumisen määrä on pieni – keskimäärin 15 minuuttia päivässä. Jo pitkään vallalla olleen trendin mukaan liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, erityisesti yläkouluiässä.

– Erityisenä huolenaiheena on yläkouluikäisten nuorten liikkumisen vähäinen kokonaismäärä. Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia saavutti suosituksen, mutta yhdeksäsluokkalaisista vain 10 prosenttia, sanoo mittauksista vastanneen UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Liikkumista tulee edistää monipuolisesti ja aiempaa kohdennetummin

Lasten ja nuorten liikkumista tuleekin edistää monipuolisesti ja aiempaa kohdennetummin. Paljon ja vähän liikkuville tulee toteuttaa erilaisia toimia.

– Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja. Samalla, tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä, sanoo tutkimuksesta vastaava apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Yksi huolestuttavista tuloksista on se, että lapset ja nuoret antoivat liikkumiselle vähemmän merkityksiä kuin aiemmin. Esimerkiksi virkistymistä ja rentoutumista liikunnan avulla arvostettiin selkeästi vähemmän. Lapset ja nuoret myös raportoivat määrällisesti useampia esteitä liikkumiselle nyt kuin neljä vuotta sitten. Eniten osuuttaan oli kasvattanut harrastamisen kalleus. Kyselytutkimuksesta myös selvisi, että yli kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä viettävien osuus kasvoi, kun vähintään viitenä päivänä ruutuajan suosituksen ylittävien osuus lisääntyi 2016 vuoden 49 prosentista 2018 vuoden 55 prosenttiin.

Paljon liikkuvilla lapsilla ja nuorilla oli vähemmän yksinäisyyden kokemuksia

Tutkimuksen mukaan paljon liikkuvilla lapsilla ja nuorilla oli vähemmän yksinäisyyden kokemuksia kuin vähän liikkuvilla ikätovereilla. Paljon liikkuvat arvioivat myös oman terveytensä ja terveyden lukutaitonsa paremmaksi kuin vähän liikkuvat.

– Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvilla oli muita useammin useanlaisia terveyshuolia, kuten oireilua ja yksinäisyyttä, Kokko sanoo.

Liikkumisen lisääminen vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta

– Liikunta ei ole vain erillistä suorittamista, vaan pieniä oivalluksia arjessa, perheissä sekä eri alojen ammattilaisten keskuudessa. Erityisesti liikkumisen merkitystä tulisi korostaa ja esteitä purkaa kaikilla toiminnan tasoilla, Vasankari sanoo.

 

LIITU-tutkimus on hyvä esimerkki liikuntapoliittisesta tarpeesta syntyvästä uudenlaisesta liikuntatutkimuksesta, joka ei olisi mahdollista ilman laajaa kansallista yhteistyöverkostoa.

 

Lisätietoja:
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018.Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Sami Kokko ja Leena Martin (toim.)