Viron olympiakävijät vierailivat Suomessa – tilaisuudessa keskusteltiin urheilijoiden kaksoisurista ja kunnioitettiin toimivaa yhteistyötä
Viron ja Suomen urheilukulttuurien välillä on ollut tiivis yhteys jo useiden vuosien ajan. Siksi Viron olympiakävijät halusivat tehdä vierailun Helsinkiin kokoontumispäivänsä yhteydessä.
Viron olympiakävijöiden tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo. Rahkamo piti tilaisuudessa puheen, jossa hän korosti yhteisöllisyyden merkitystä entisten ja nykyisten olympiakävijöiden keskuudessa.
– Olympialaisten kokemuksista on helppo keskustella sellaisten ihmisen kanssa, jotka ovat itsekin kokeneet kilpailujen ilot ja surut, Rahkamo sanoi.
– On tärkeää, että me jaamme kokemuksiamme toisillemme ja nuorille urheilijoille. Siksi tällaiset tilaisuudet ovat erittäin antoisia.
Rahkamo myös muisteli puheessaan omia olympiakokemuksiaan ja kertoi Suomen olympiakävijöiden- ja voittajien kokoontumisista.
Tilaisuuden järjestänyt Viron olympiakomitean varapuheenjohtaja Juri Tamm oli Rahkamon kanssa täysin samaa mieltä siitä, että olympiakävijöiden kokoontumisen suurin arvo syntyy vanhojen ystävien tapaamisesta, kuulumisten ja tarinoiden kertomisesta.
Sen lisäksi hän muistutti, että kokoontumiset voivat auttaa entisiä ja nykyisiäkin urheilijoita urheilu-uran jälkeisen elämän suunnittelussa.
– Tällä kertaa mukana oli enimmäkseen urheilu-uransa päättäneitä ihmisiä, koska tapahtuma ajoittui keskelle tiivistä talviurheilukautta. Varsinkin heille tämä on mahtava tilaisuus keskustella liiketoimintamahdollisuuksista ja kertoa omista urapoluistaan. Parhaimmassa tapauksessa täällä syntyy uusia ideoita, Tamm sanoi.
Rahkamon lisäksi tapahtumassa vieraili myös Latvian olympiakomitean varapuheenjohtaja Raimonds Bergmanis. Hän on kolminkertainen painonnoston olympiakävijä. Urheilu-uransa jälkeen hän on toiminut mm. Latvian puolustusministerinä.
– Bergmanis on loistava esimerkki siitä, kuinka urheilu-uran jälkeen voi tehdä toisenkin merkittävän uran. Tällaisia tarinoita täytyy kertoa eteenpäin, Rahkamo sanoo.
Hienoja muistoja yhteistyöstä
Suomen vierailunsa aikana monet virolaisurheilijat intoutuivat kertomaan lämpimistä suhteistaan suomalaisurheilijoihin. Varapuheenjohtaja Tamm on entinen moukarinheittäjä, joka kilpaili yhtä aikaa edesmenneen suomalaisen moukarilegendan Juha Tiaisen kanssa. Tamm voitti urallaan kaksi olympiapronssia, Tiainen muistetaan olympiakullasta vuonna 1984.
– Meillä oli todella lämpimät välit. Juha kutsui minut usein kilpailemaan Suomeen.
– Tulimme nytkin vierailulle Suomeen, koska haluamme vahvistaa maiden välistä yhteistyötä entisestään, Tamm sanoo.
Lämpimät muistot suomalaiskilpailijoista on myös purjehtija Tönu Tönistellä, joka voitti kaksoisveljensä Toomaksen kanssa hopeaa Soulin olympialaisista 1988 ja itsenäisen Viron lipun alla pronssia Barcelonasta vuonna 1992.
– Teimme paljon yhteistyötä suomalaisten purjehtijoiden kanssa. Kävimme harjoittelemassa Suomessa ja suomalaiset puolestaan Virossa. Suomalaisten valmentaja auttoi meitä usein, kun oma valmentajamme ei ollut mukana. Sain monta hyvää ystävää.
– Toisenlainen tarina on se, kun voitimme suomalaiset (Mika Aarnikan ja Petri Leskisen) yhdellä pisteellä Barcelonan olympialaisten pronssitaistelussa, Töniste naurahtaa.
Barcelonan olympialaisista Tönistelle ja muillekin virolaisurheilijoille on jäänyt hienot muistot. Ne olivat ensimmäiset kesäolympialaiset, joihin Viro osallistui itsenäisenä maana yli 50 vuoden tauon jälkeen.
– Ne olivat erityisen hienot kisat. Joukkueessamme oli valtavan hyvä yhteishenki. Pidämme yhteyttä joukkueen jäsenten kanssa edelleen. Tässäkin tapahtumassa on monta Barcelonan olympialaisissa ollutta urheilijaa. Tunnemme kuuluvamme yhteen, Tõniste sanoo.
Valmennusosaamista Suomenlahden yli
Konkreettisimmillaan Suomen ja Viron yhteistyö urheilussa näkyy esimerkiksi valmennusosaamisen vaihtamisena puolin ja toisin. Komean koripallouran jälkeen Suomeen valmentamaan asettunut Anatoli Krikun muistelee, että 90-luvulla Suomessa oli lähes 30 virolaista koripallovalmentajaa.
Krikun itse valmensi muun muassa ToPossa ja Pussihukissa. Lisäksi hän toimi Suomen maajoukkueen apuvalmentajana. Pelaajaurallaan hän kuului Neuvostoliiton joukkueeseen, joka voitti pronssia Meksikon olympialaisista vuonna 1968.
– Me virolaiset koripallovalmentajat olimme saaneet silloin hyvän koulutuksen, joten meillä oli kysyntää ulkomailla, Krikun sanoo.
– Vaihtokauppa Suomen kanssa toimii molempiin suuntiin. Jääkiekkoa, maastohiihtoa ja muita suomalaisten menestyslajeja pyritään kehittämään Virossa suomalaisten valmentajien opein. Se on mielestäni hienoa.