Eduskunnasta budjetin avaamiselle ja poikkihallinnollisuudelle vahva tuki

Liikunnan ja urheilun budjettia tulee vahvistaa yleiskatteellisista varoista ja poikkihallinnollisuutta tulee lisätä. Muun muassa näin päätti eduskunta tänään kannanotostaan valtioneuvoston liikuntapoliittisesta selonteosta.

Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Liikuntajärjestöt ovat osallistuneet selonteon laatimiseen muun muassa ehdottamalla selontekoa sekä antamalla lausuntoja selonteon sisältöön.

Kannanotto tehtiin sivistysvaliokunnan yksimielisen mietinnön perusteella. Mietinnössä tuli selkeästi esille tarve vahvistaa liikunnan resursseja myös yleiskatteellisen budjetin puolelta. Tähän saakka valtion liikuntabudjetti on ollut sidottu veikkausvoittovaroihin ja liikunta on ollut ainoa toimiala, jota rahoitetaan yksinomaan veikkausvoittovaroista. Lisäksi mietinnössä korostui tarve lisätä poikkihallinnollisuutta liikunnan ja urheilun edistämisessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parempaa koordinointia ja vaikuttavampia toimia liikunnan edistämiseksi vaikkapa sosiaali- ja terveyspolitiikan, puolustuspolitiikan tai koulutuspolitiikan keinoin.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen piti mietintöä ja sen perusteella päätettyä kannanottoa onnistuneina.

– Kannanotossa painotetaan erittäin myönteisesti budjetin avaamista ja poikkihallinnollisuutta. Myös Veikkauksen toiminnan turvaaminen on olennaista. Tämäkin otetaan kannanotossa esille. Pelaamisen määrää ei tarvitse lisätä, mutta suomalaisten pelaamisen valuminen ulkomaisille, Suomessa laittomille pelijärjestäjille pitää aktiivisesti pysäyttää, Salonen kuvaa.

Salosen mukaan nämä hallintoon ja rahoitukseen liittyvät toimet ovat edellytyksiä monille hyville toimille.

– Näitä ovat esimerkiksi selonteossa ja eduskunnan kannanotossa esille tulevat liikunnallisen elämäntavan ohjelmat koko elämänkululla. Myös lasten iltapäivätoimintaan kiinnitetään oikeutetusti huomiota. Kaikille lapsille ja nuorille harrastuksen löytäminen ja sen jatkaminen ei ole helppoa. Olympiakomitea ja liikuntayhteisö ovat tunnistaneet tarpeen saada harrastuskerhoja jokaiseen kouluun – nyt niitä on koulupäivän yhteydessä noin kolmanneksessa kouluista.

Kannanotto kirkastaa myös huippu-urheilumenestyksen edellytyksiä. Valiokunnan arvion mukaan liikunnan kokonaisrahoitusta tulee pyrkiä vahvistamaan siten, että vuoteen 2030 mennessä huippu-urheilun rahoitus on kasvanut vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla.

– Juuri tällaisen vähimmäistarpeen olemme Olympiakomiteassa laskeneet. Resursseja tarvitaan urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin sekä kärkiurheilijoiden ja nuorten lahjakkuuksien tukemiseen, jotta kansan janoamalle menestykselle on realistiset lähtökohdat, kommentoi Salonen.

Lisätiedot:

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 0295

Olympiakomitean selonteon teemasivu

Sivistysvaliokunnan mietintö liikuntapoliittisesta selonteosta