Blogin vieraskynä: Uusilla toimintamalleilla tukea lahjakkaille urheilijoille

Tänä päivänä nähdään monissa lajeissa, että urheilijat nousevat maailman huipulle yhä nuorempana. Alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että arvokisoissa ja ammattilaiskentillä kykynsä näyttävät kaksikymppiset tai jopa sitä nuoremmat urheilijat.

Myös Suomessa moni nuori on viime vuosina tehnyt huikeita nousuja ja näyttänyt, että nuorena menestyminen on mahdollista. Mikä sitten on esim. Niskasen, Murron, Ahon, Markkasen ja muiden takana ”se juttu”, joka on saanut heidät jo nuorena tekemään kovia tuloksia ja suorituksia? Sekä Niskasen, Murron, että Markkasen osalta toisen asteen opiskelu urheilulukiossa on usein nostettu merkittäväksi tekijäksi. Kaikki kolme ovat jo nuorena muuttaneet pois kotoa urheilun perässä sinne, missä järjestelmä tukee heitä. On selvä, että nämä urheilijat ovat monella tavalla olleet rohkeita ja tekemään koviakin valintoja jo nuorena.

Oman perheen tuki on luonnollisesti aina merkittävässä roolissa, kuten myös ne laji-ihmiset, jotka ovat osanneet hioa poikkeuksellisista urheilijoista timantteja ja löytämään juuri kyseiselle urheilijalle oikean reitin ja ratkaisut. Ihmiset ympärillä ovat pystyneet ruokkimaan ja ohjaamaan urheilijoiden intohimoa ja innostusta oikeaan suuntaan ja kehitys on ollut sen mukaista.

Tänä päivänä kansainvälinen kilpailu lajissa kuin lajissa on varmasti kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Monesti keskustellaan myös siitä, menestyykö urheilija järjestelmän ansiosta vai siitä huolimatta. Itse uskon, että järjestelmää tarvitaan tueksi ja kaiken pohjaksi. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin selkeitä toimintatapoja, joilla pystytään tukemaan niitä urheilijoita, joilla löytyy paloa ja lahjakkuutta. Toimintatavat ja reitit huipulle eivät välttämättä ole samanlaiset kaikille, vaan jokainen on itse löydettävä se oma polku sinne.

Nuorille urheilijoille taloudelliset resurssit ovat usein iso haaste ja vanhempien lompakot ovat kovilla. Vasta lopullisen läpilyönnin jälkeen palkitaan. Yksilöurheiljoilla on lisäksi yleensä huomattavasti pitempi matka ammattilaisuuteen, kuin esim. isojen palloilulajien urheilijoilla.

On selvä, että uusia toimintamalleja tarvitaan ja askel oikeaan suuntaan otettiin Vaasassa tänä vuonna. Vaasan kaupunki on yhteistyössä Vaasanseudun Urheiluakatemian kanssa laatinut toimintamallin nuorten työllistämiseen oman lajinsa harjoitteluun ja kilpailemiseen. Kyllä, luit oikein, nämä nuoret saavat palkkaa siitä, että harjoittelevat! Osana työtään urheilija kertoo kesän aikana omasta harjoittelustaan sosiaalisen median kanavilla omalla hashtagilla, jolloin myös urheiluakatemia ja kaupunki saavat näkyvyyttä. Tämän lisäksi urheilija pitää harjoituspäiväkirjaa, johon valmentaja kuittaa suoritetut harjoitukset. Urheilusta tulee tämän kautta 18 urheilijalle kuukaudeksi kesätyö.

Toimenpiteellä halutaan varmistaa, että nuoren urheilijan arki, jota rytmittää harjoittelu ja kilpailut sekä leiri- ja kilpailumatkat, on parempi. Toivottavasti moni muukin kaupunki ja kunta ottavat tästä esimerkistä mallia ja jatkossa meidän nuorilla lahjakkuuksillamme on entistä paremmat edellytykset heittäytyä huippu-urheilijan polulle.

Mielenkiinnolla odotan, millaisia tarinoita ja kuvia nuoret jakavat kesällä hashtagilla #VsuaVriaSummer

Mikaela Ingberg
Vaasanseudun Urheiluakatemia
Toiminnanjohtajaja