Liikuntapolitiikka-podcast: Ahva, Arhinmäki ja Essayah: liikunnan rahoituksesta hälvennettävä synkät pilvet

Olympiakomitean Liikuntapolitiikka-podcastin kolmannessa osassa pääsivät ääneen kansanedustajaehdokas, urheiluministerin erityisavustajaToni Ahva (sin) sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Sari Essayah (kd).

Keskustelijat pitivät liikunnan asemaa politiikassa kehittyvänä.

– Koko ajan vahvemmin on tiedostettu politiikassa, millainen ongelma liikkumattomuus on. Faktat ovat pysäyttäviä ja ongelmat ovat samanlaisia lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Ratkaisuna tarvitaan hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, kommentoi Paavo Arhinmäki.

Tarve liikunnan yleiskatteelliselle rahoitukselle

Veikkauksella on liikunnan rahoituksessa vahva rooli. Liikunnan noin 155 miljoonan euron budjetti kohdennetaan lähes yksinomaan veikkausvoittovaroista. Liikunta on ainoa toimiala, jonka rahoitus kohdennetaan käytännössä kokonaan Veikkauksen tuloutuksella. Tämän rahoituksen yllä nähtiin tummia pilviä.

– Veikkausvoittovarojen kasvun myötä liikunnan rahoitus on aiempina vuosina kasvanut, mutta nyt on tummia pilviä yllä. Ensinnäkin, ongelmapelaamista halutaan vähentää, ja se on hyvä. Kuitenkin esimerkiksi pakollinen tunnistautuminen rahapelaamisessa myös vähentää pelituottoja. Toiseksi, vuosi vuodelta pelataan enemmän ulkomaisille peliyhtiöille, jotka eivät tietenkään tulouta mitään suomalaiseen yhteiskuntaan. Tuorein kansainvälinen arvio on, että Suomesta hävitään 300 miljoonaa ulkomaille, myös Veikkauksen hallintoneuvostossa toimiva Arhinmäki kuvasi tilannetta.

Ahva näki keskeisenä keinona rahoituksen turvaamiseksi asteittaisen rahoituksen lisäämisen yleisistä budjettivaroista:

– Iso kuva suomalaisen liikunnan rahoituksen turvaamisesta on, että on asteittain lisättävä budjettirahoitusta, Ahva kommentoi ja lisäsi, että selonteon myötä tästä on olemassa hyvä suunnitelma, jonka eduskuntakin on hyväksynyt.

Essayah muistutti, että ilman Veikkauksen tuloutusta yleishyödyllisiin kohteisiin verotusta pitäisi kiristää pari prosenttia. Hän piti tärkeänä, että Suomessa pystytään puuttumaan ulkomaisten, Suomessa laittomien peliyhtiöiden tunkeutumiseen rahapelimarkkinalle.

– Meillä on EU:n hyväksymä monopoli, jonka perusteena on, että pelihaittoja pystytään torjumaan. On todella tärkeää, että pyritään estämään ulkomaisten peliyhtiöiden laitonta toimintaa, Essayah linjasi ja kuvasi, että erilaisia teknisiä keinoja kyllä on otettavissa käyttöön.

Lasten liikunnassa haasteena eriarvoisuus

Jos rahoitus pystyttäisiin turvaamaan, mitä rahoilla tulisi tuloksellisimmin tehdä? Keskustelussa arvioitiin kuluneen hallituskauden liikuntapolitiikan aikaansaannoksia sekä tulevaisuuden näkymiä erityisesti lasten liikunnan näkökulmasta.

Ahvan mukaan paljon on tehty alkaen tunti liikuntaa päivässä -hallituskirjauksesta.

– Liikkuva koulu -ohjelma on ollut todella iso menestystarina: siitä on tullut paljon myönteistä palautetta, ja lähes kaikki koulut ovat siinä mukana. Tämä tarvitsee seuraavaksi jatkoa varhaiskasvatuksessa ja korkeakouluissa. Lisäksi Harrastuspassi-käytäntöä laajennetaan tänä vuonna ympäri Suomea. Sen avulla on mahdollisuus kokeilla eri harrastuksia, Ahva kuvasi.

Arhinmäki kehui liikkuvaa koulua, mutta totesi olevansa pettynyt vähävaraisten lasten harrastamisen tukemiseen.

– Yhä useampi lapsi putoaa harrastustoiminnasta pois, koska ydinongelma on, että ei ole varaa harrastaa. Harrastuspassi on hyvä avaus, mutta se ei auta siihen, että pystyy jatkamaan seuratoimintaa. Seuratuen nostaminen olisi yksi keino, joka auttaisi, Arhinmäki pohti. Hän pitikin myönteisenä, että liikuntapoliittisessa selonteossa linjataan valtion seuratuen korotuksesta 6 miljoonaan nykyisestä 5 miljoonasta eurosta.

Essayah muistutti, että toimeentulotuella voi myös tukea lasten harrastamista. Hän ehdotti myös kuntiin harrastevälinelainaamoja, ettei harrastaminen kaadu välineiden puuttumiseen. Essayahilla oli myös pallo heitettävänä urheilujärjestöille ja vakuutusyhtiöille:

– Lajien yhteinen lisenssimaksu ja vakuutus olisi tärkeä, jotta ainakin nyt alle 12-vuotiaat saisivat samalla lisenssillä harrastaa kaikkia lajeja, Essayah sanoi.

Arhinmäki nosti esille, että harrastamisen hintakeskustelussa ei ole kyse enää kaikkein köyhimmistä perheistä, vaan paljon suuremmasta joukosta. Hän puolsi Islannin mallia, jossa toiminta olisi koulupäivän jatkeena ja illat rauhoittuisivat perheille.

Huippu-urheilun polulla on tuettava nuoria urheilijoita

Lopuksi pohdittiin huippu-urheilua ja sen asemaa liikuntakulttuurissa.

– Olympiakomiteassa on Suomessa suurin asiantuntijuus, miten huippu-urheilun tukirakenteet luodaan. Valtion rooli on olla resurssoimassa, Essayah linjasi.

Arhinmäki muistutti, että tarvitaan paljon liikkuvia lapsia, joilla on mahdollisuus harrastaa, jotta voi kehittyä huippuja.

– Isoin kysymys on, että miten pystytään tukemaan nuoria urheilijoita, jotka eivät vielä ole murtautuneet ihan huipulle, Arhinmäki sanoi ja nosti hyväksi käytännöksi tässä urheiluakatemiatoiminnan.

Ahva oli samalla linjalla:

– Urheilijan kannalta on oleellista, että miten voidaan taloudellisesta tukea paremmin nuoria lahjakkaita urheilijoita ja miten kehitetään valmennusta. Tällä kaudella tehtiin tärkeä muutos, että urheilija-apuraha ei vähennä opintotukea, Ahva kertoi.

Lähetys tehtiin eduskunnasta 14.3.2019. Juontajana toimi Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

Kaikki liikuntapolitiikka-podcastin jaksot ovat kuunneltavissa täällä:

http://liikuntapolitiikka.libsyn.com/

Lisätiedot:

Eduskuntavaaliehdokas Toni Ahva, p. 050 440 9647

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki, p. 09 432 3001

Kansanedustaja, puheenjohtaja Sari Essayh, p. 09 432 3020

Ilmari Nalbantoglu, Olympiakomitea, p. 050 574 1112