Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Liikuntapolitiikka-podcast: Viitanen ja Borgarsdóttir Sandelin: Islannin ihmeestä Suomen ihmeeseen?

Olympiakomitean Liikuntapolitiikka-podcastin neljännessä jaksossa vieraina olivat kansanedustaja Pia Viitanen (sd) ja puolueen varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin (rkp). Osallistujat keskustelivat muuan muassa Islannin ihmeestä malliesimerkkinä lasten ja nuorten liikkeen lisäämisessä.

Lisää vuoropuhelua eri hallinnonalojen välille

Osallistujat tarkastelivat liikuntakulttuuria kokonaisuutena ja jakoivat näkemyksen siitä, että liikunnan ja urheilun rahoitusta tulisi ensi vaalikaudella nostaa.

Pia Viitanen otti puheeksi suomalaisten liikkumattomuuden 3,2-7,5 miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Tavoite on selvä: liikkeen lisääminen ja toisaalta haittojen sekä kustannusten laskeminen.

– Iso kuva on se, että meidän täytyisi saada jokainen ihminen ja kaikki ikäluokat liikkumaan riittävästi, Viitanen painotti.

Silja Borgarsdóttir Sandelin muistutti, että rahoituksen tulee kattaa tasapuolisesti eri alueet.

– Pitää varoa, ettei aseteta vastakkain eri ryhmiä. Urheilumaailma täytyy nähdä laajalla skaalalla ja pitää miettiä pitkällä tähtäimellä, mikä toimii ja mikä ei, Borgarsdóttir Sandelin sanoi.

Sekä Viitanen että Borgarsdóttir Sandelin pitivät tärkeänä liikunnan poikkihallinnollisuuden lisäämistä. Eri hallinnonalojen välistä vuoropuhelua tulee tiivistää.

Viitanen kertoi nähneensä kulttuuri- ja asuntoministerinä käytännössä monia kohtaamisalueita eri alojen välillä.

– Esimerkiksi suotuisa yhdyskuntarakenne ja hyvät ulkoilureitit voivat kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Lisäksi liikenneratkaisut, kuten kevyen liikenteen väylät, liikuttavat ihmisiä ihan heidän omassa arjessaan, Viitanen sanoi.

Borgarsdóttir Sandelin korosti koulujen, työpaikkojen ja kotihoidon roolia liikkeen lisäämisessä.

– Jos tarkoituksena on löytää ne ihmiset, jotka eivät liiku tarpeeksi, niin niitä ei löydetä liikunnan parista. Yhteistyötä on pakko tehdä. Kaikki sektorit yhteiskunnassa hyötyvät taloudellisesti siitä, että ihmiset liikkuvat enemmän, Borgarsdóttir Sandelin pohti.

Islannin mallista seuraava Suomen malli?

Keskustelussa lasten ja nuorten liikkeen lisäämisestä pinnalle nousi Islannin ihme. Islannissa mahdollistettiin harrastaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle, minkä seurauksena liikunnan määrä on lisääntynyt huomattavasti ja päihteiden käyttö vähentynyt. Molemmat keskustelijat pitivät Islannin mallia hyvänä esimerkkinä Suomelle.

Borgarsdóttir Sandelin korosti yhteishengen tärkeyttä.

– Suomessa kaipaan sitä, että yritykset olisivat enemmän mukana hankkeissa. Islannissa yksityiset yritykset ovat olleet mukana rakentamassa sekä halleja että jalkapallokenttiä ja tukeneet seuroja onnistumaan, Borgarsdóttir Sandelin sanoi.

Viitanen painotti, että Suomessakin harrastaminen täytyy mahdollistaa jokaiselle. Esteitä vielä löytyy.

– Harrastamisen hinta ei saisi muodostua esteeksi harrastamiselle. On huolestuttavia lukuja esimerkiksi heikompiosaisten lasten vähäisemmästä liikkumisesta, kommentoi Viitanen.

Kun keskustelijoilta kysyttiin järjestöjen roolista liikunnallisen elämäntavan edistämisessä, vastauksissa korostui eri järjestöjen yhteistyön merkitys.

Silja Borgarsdóttir Sandelin kannusti liikuntajärjestöjä toimimaan yhdessä yli lajien rajojen ja keksimään uusia ja innovatiivisia toimintamalleja yhteistyön lisäämiseksi.

Pia Viitanen painotti yli sektorirajojen ulottuvaa yhteistyötä. Viitanen toivoo kouluihin lisää liikunta- ja kulttuurijärjestöjen yhteistä kerhotoimintaa.

– Voitaisiin tukea ajattelutapaa, että koulupäivän ohessa ja sen jälkeen olisi mahdollisuus koulujen tiloissa harrastaa enemmän – oli se sitten kulttuuria tai liikuntaa. Usein myös puhutaan koulutilojen käytöstä iltaisin. Tilat ovat liian usein tyhjinä, Viitanen sanoi.

Samalla hän muistutti, että osa harrastuksista on paikkasidonnaisia, eikä kaikkea voi harrastaa kouluissa.

– Yksi hieno oivallus on, että seuroille annettaisiin tukea, jotta ne kuljettaisivat lapsia kollektiivisesti harrastusten pariin, innostui Viitanen.

Urheilijan polun tukeminen edellytys menestyvälle huippu-urheilulle

Huippu-urheilumenestyksen edistämiseksi Borgarsdóttir Sandelin toivoi koulutusjärjestelmään joustavuutta, jotta urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen helpottuu. Näin nuori urheilija pystyy keskittymään olennaiseen sekä koulussa että urheilukentällä. Lisäksi Borgarsdóttir Sandelin nosti esille osaamisen kehittämisen seuroissa.

– Olennaista ei ole vain lajikohtaisen osaamisen kehittäminen, vaan myös kaiken muun urheilijan ympärillä olevan: syömisen, elämisen, nukkumisen, itsetunnon… Urheilijan elämään kuuluu paljon enemmän kuin vain se, että potkii palloa tai luistelee, Borgarsdóttir Sandelin kuvasi.

Viitanen yhtyi Borgarsdóttir Sandelinin ehdotuksiin, ja painotti liikunnallisen elämäntavan roolia myös menestyvän huippu-urheilun edellytyksenä.

– Liikunnallinen elämäntapa toimii vankkana perustana. Jos kaikki lapset pääsevät liikkumaan, niin sitä kautta löytyy myös huippu-urheilijoita, Viitanen muistutti.

 

Lähetys tehtiin eduskunnasta 27.3.2019. Juontajana toimi Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

 

Kaikki liikuntapolitiikka-podcastin jaksot ovat kuunneltavissa täällä:

http://liikuntapolitiikka.libsyn.com/

 

Lisätiedot:

Kansanedustaja Pia Viitanen, p. 050 511 3039

Puolueen varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 050 366 8291

Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ilmari Nalbantoglu, Olympiakomitea, p. 050 574 1112