Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
17.05.2019 | Seuratoiminta

WHO:n suositus: Yksi-neljävuotiaille vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta päivittäin

Maailman terveysjärjestö WHO julkisti ensimmäisen kerran varhaisvuosien suositukset, jotka linjaavat alle viisivuotiaiden fyysisen aktiivisuuden, paikalleen istuttavan ruutuajan ja unen määrää. Huomionarvoista on ruutuajan tiukka suitsiminen, 0  ̶ 1-vuotiaille ruutuaikaa ei suositella lainkaan.

 

Aikaisemmin WHO on julkistanut fyysistä aktiivisuutta linjaavia suosituksia kolmelle muulle ikäryhmälle, 5  ̶ 17, 18  ̶  64 ja yli 65 vuotiaille. Uudet suositukset (WHO guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age) täydentävät puutteen varhaislapsuuden osuudesta ja tuovat esiin varhaislapsuuden tärkeyttä. Olympiakomitean lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Marko Viitanen pitää täydennystä erittäin tarpeellisena.

–  Varhaisvuodet ovat fyysisen kasvun ja kognitiivisen kehityksen ohella koko elämän kestävien terveiden elintapojen omaksumisen aikaa. Liikunnallisen elämäntavan omaksumisen näkökulmasta kyse on supertärkeästä elämänvaiheesta, hän kiteyttää.

Erityistä huomiota suosituksissa kiinnitetään lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja riittävään uneen. Ne nähdään merkittävimpinä keinoina vahvistaa kokonaishyvinvointia varhaisvuosista alkaen. Monipuolista fyysistä aktiivisuutta tulisi 1 ̶ 4-vuotiaiden päivään sisältyä vähintään kolme tuntia. Unen määräksi suositellaan ikätason mukaisesti 10 ̶ 17 tuntia. Ensimmäisen kerran WHO:n suosituksissa ohjeistetaan paikalleen istuttavan ruutuajan, kuten television katselun ja digipelaamiseen määrää. Tiukka rajaus on: ei lainkaan ruutuaikaa nolla-yksivuotiaille, kaksi-neljävuotiaille suositus on enintään tunti päivässä.

WHO:n linjaama fyysisen aktiivisuuden suositus vastaa täysin Suomessa vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamia Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Samaa vähintään kolmen tunnin päivittäistä liikkumista suositellaan täällä kaikille alle kahdeksanvuotiaille.

Suositukset kannustavat tekoihin ja tarkkana oloon

Jotta painoarvoiset suositukset eivät jää vain huolipuheeksi, tarvitaan tekoja. Suomessa valtakunnallinen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma edistää suunnitelmallista liikunnallisten käytäntöjen juurruttamista kunta- ja varhaiskasvatusyksikkötasoilla. Isona käytännön kädenojennuksena Viitanen näkee myös seurojen osaamisen hyödyntämisen.

– Seuroissa on vahvaa osaamista mm varhaisvuosina kehittyvien motoristen taitojen ohjaamisessa ja palvelutarjonta monimuotoistuu jatkuvasti. Esimerkiksi erilaiset lapsi-vanhempi-ryhmät, eri-ikäisiä yhdistävät liikuntamuodot ja matalan kynnyksen toiminnot ovat jo osa ilahduttavan monen seuran palvelutarjontaa, jota aluejärjestöt, lajiliitot ja Olympiakomitea pyrkivät edistämään kulloinkin tarkoituksenmukaisilla tukitoimilla. Lapselle paras syntyy yhteistoimin, hän toteaa.

Hyvä esimerkki yhteistoimijuudesta on vuodesta -95 lähtien toiminut Liikuntaleikkikoulu-konsepti, joka uudistettiin vuosi sitten Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset huomioiden. Pääperiaatteena urheiluseuroissa, varhaiskasvatuksessa ja yhdistyksissä toteutettavassa Liikkari-toiminnassa on leikki ja leikillisyys.

– Jokaisen lapsen tulee saada kokea liikunnassa iloa ja onnistumisia. Varmimmin se onnistuu, kun taitoja harjoitellaan kehitystason mukaisesti. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakansio tarjoaa valmiit tuntimallit, jotka ohjaavat oikeanlaisiin harjoitteisiin eri ikäisten lasten kanssa, kertoo projektipäällikkö Marianna Tarhala. Konseptin vahva teoriaperusta sekä erilaiset tuntimallit 2 ̶ 3-vuotiaiden Perheliikkariin, 4  ̶ 5-vuotiaille ja 6-vuotiaille todentavatkin hyvin sitä, kuinka leikin ja liikkeen kautta on mahdollista osaavan ohjaajan johdolla oppia ja viihtyä yhdessä kavereiden ja perheen kanssa. Vanhemmilla ja muilla lapsen läheisillä on Liikkarissa tärkeä rooli kokemusten jakajina.

Mutta millaisia kokemuksia haluamme yhdessä jakaa ja millaista elämäntapaa edistää, kun erilaiset älylaitteet valtaavat aikaa arjesta yhä nuorempina niin, että ruutuaikaan puututaan Maailman terveysjärjestön toimesta?

– Tarkkana on oltava, tunnustaa Viitanen. Me vanhemmat, sisarukset ja lähipiiri annamme arjessa ajankäytön esimerkin ja kannamme siitä vastuun, mutta toivottavaa on, että WHO:n esiin nostama varhaisen elämänvaiheen tärkeys nähdään Suomessa vahvasti myös yhteiskunnallisen resurssoinnin arvoisena asiana.

www.liikuntaleikkikoulu.fi

 

 

 

WHO guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age